Hyvää Joulua
ja Uutta Vuotta 2017

Koulumenestys

Suomi on tottunut paistattelemaan Pisa tutkimuksissa kärkisijoilla. Suomeen on tultu kaukaakin ottamaan oppia. Nyt Pisa rintamalla yskähdellään, vaikka edelleen olemme vertailussa sijoittuneet hyvin. Hälyyttävimpiä Suomen tuloksessa kuitenkin on maan sisällä tapahtuneet muutokset. Maantieteellinen ero pääkaupunkiseudun hyväksi on kasvanut samoin erot tyttöjen ja poikien välillä. Myös kotitaustan vaikutus oppimiseen on nyt uudelleen repeämässä entistä isommaksi.

Pääkaupunkiseudun erottuminen parempina oppimistuloksina selittyy ainakin osittain samoilla taustamuuttujilla kuin kotitaustan vaikutus. Pääkaupunseudulla on paremmat koulutusmahdollisuudet ja valmiiksi koulutetummat ihmiset ja perheet. Korkeakoulutettujen vanhempien lapset kouluttautuvat todennäköisimmin pidemmälle kuin vaikkapa perusasteen suorittaneiden vanhempien lapset.

Tyttöjen ja poikien välistä eroa on selitetty mm sillä, että koulu on rakenteellisesti tehty hyvin käyttäytyville tytöille. Tytöt saavat oman toimintansa perusteella positiivista palautetta ja tämä näkyy motivoituneisuudessa ja sitä johtuvista oppimistuloksista. 

Näihin eroihin ja niihin johtaneisiin syihin on paneuduttava. Kyseessä saattaa pahimmillaan olla vasta alku suuremmalle muutokselle, jonka lopputuloksena on nykyistä erityneempi koululaitos, jossa oppimisympäristöt jakautuvat entistä enemmän kotitaustan mukaan. Paremmat koulut kotitaustansa perusteella menestyneimmille ja perustaso muille. 

Suomalaisen koulujärjestelmän keskeinen menestystekijä on ollut se, että kaikilla asuinpaikkaan tai varallisuuteen katsomatta on yhtäläiset oikeudet koulutukseen. Kun peruskoulu synnytettiin, aloitettiin sen toimeenpano sieltä missä silloin koulutustaso oli matalin eli Pohjois ja Itä-Suomesta. Heti alkuun saatiin hyviä tuloksia ja alueellisista ja kotitaustasta johtuvat kouluttautumiserot pienenivät selvästi. Kun tähän lisättiin korkeakoulutuksen laajentuminen koko Suomeen ja ns pussinperien poisto koulutustasojen väliltä mahdollistui Suomessa  ns luokkakierto ennennäkemättömän nopeasti. Tällä tarkoitetaan sitä, että sekä maaseudun pienviljelijöiden että kaupunkien työväestön uudet sukupolvet kouluttautuivat huomattavasti vanhempiaan pidemmälle ja parempipalkkaisiin ammatteihin.

Nyt näyttäisi, että tämä kehitys on pysähtynyt. Koulutuksessa on kuitenkin Suomen tulevaisuus edelleen. Meillä ei ole varaa koulupudokkaisiin eikä syrjäytettyihin nuoriin ja aikuisiin. Subjektiivisen päivähoidon rajoitukset ja ryhmäkokojen suurentaminen niin päiväkodeissa kuin peruskoulussa lyö korvalle kotitaustasta riippumattomia tasa-arvoisia mahdollisuuksia varhaiselle koulutielle. Kaikki me tiedämme, että onnistumisten kautta motivaation rakentaminen myöhemmin on vaikeampaa. Satsaaminen elämän alkuvuosiin tuottaa parhaimman tuloksen niin yksilöille kuin koko yhteiskunnalle.