Hyvää Joulua
ja Uutta Vuotta 2017

Koulumenestys

Suomi on tottunut paistattelemaan Pisa tutkimuksissa kärkisijoilla. Suomeen on tultu kaukaakin ottamaan oppia. Nyt Pisa rintamalla yskähdellään, vaikka edelleen olemme vertailussa sijoittuneet hyvin. Hälyyttävimpiä Suomen tuloksessa kuitenkin on maan sisällä tapahtuneet muutokset. Maantieteellinen ero pääkaupunkiseudun hyväksi on kasvanut samoin erot tyttöjen ja poikien välillä. Myös kotitaustan vaikutus oppimiseen on nyt uudelleen repeämässä entistä isommaksi.

Pääkaupunkiseudun erottuminen parempina oppimistuloksina selittyy ainakin osittain samoilla taustamuuttujilla kuin kotitaustan vaikutus. Pääkaupunseudulla on paremmat koulutusmahdollisuudet ja valmiiksi koulutetummat ihmiset ja perheet. Korkeakoulutettujen vanhempien lapset kouluttautuvat todennäköisimmin pidemmälle kuin vaikkapa perusasteen suorittaneiden vanhempien lapset.

Tyttöjen ja poikien välistä eroa on selitetty mm sillä, että koulu on rakenteellisesti tehty hyvin käyttäytyville tytöille. Tytöt saavat oman toimintansa perusteella positiivista palautetta ja tämä näkyy motivoituneisuudessa ja sitä johtuvista oppimistuloksista. 

Näihin eroihin ja niihin johtaneisiin syihin on paneuduttava. Kyseessä saattaa pahimmillaan olla vasta alku suuremmalle muutokselle, jonka lopputuloksena on nykyistä erityneempi koululaitos, jossa oppimisympäristöt jakautuvat entistä enemmän kotitaustan mukaan. Paremmat koulut kotitaustansa perusteella menestyneimmille ja perustaso muille. 

Suomalaisen koulujärjestelmän keskeinen menestystekijä on ollut se, että kaikilla asuinpaikkaan tai varallisuuteen katsomatta on yhtäläiset oikeudet koulutukseen. Kun peruskoulu synnytettiin, aloitettiin sen toimeenpano sieltä missä silloin koulutustaso oli matalin eli Pohjois ja Itä-Suomesta. Heti alkuun saatiin hyviä tuloksia ja alueellisista ja kotitaustasta johtuvat kouluttautumiserot pienenivät selvästi. Kun tähän lisättiin korkeakoulutuksen laajentuminen koko Suomeen ja ns pussinperien poisto koulutustasojen väliltä mahdollistui Suomessa  ns luokkakierto ennennäkemättömän nopeasti. Tällä tarkoitetaan sitä, että sekä maaseudun pienviljelijöiden että kaupunkien työväestön uudet sukupolvet kouluttautuivat huomattavasti vanhempiaan pidemmälle ja parempipalkkaisiin ammatteihin.

Nyt näyttäisi, että tämä kehitys on pysähtynyt. Koulutuksessa on kuitenkin Suomen tulevaisuus edelleen. Meillä ei ole varaa koulupudokkaisiin eikä syrjäytettyihin nuoriin ja aikuisiin. Subjektiivisen päivähoidon rajoitukset ja ryhmäkokojen suurentaminen niin päiväkodeissa kuin peruskoulussa lyö korvalle kotitaustasta riippumattomia tasa-arvoisia mahdollisuuksia varhaiselle koulutielle. Kaikki me tiedämme, että onnistumisten kautta motivaation rakentaminen myöhemmin on vaikeampaa. Satsaaminen elämän alkuvuosiin tuottaa parhaimman tuloksen niin yksilöille kuin koko yhteiskunnalle.

SDP:n ympäristövaliokuntaryhmä: Bioenergian kestävyyteen kiinnitettävä huomiota

SDP Tiedote

24.11.2016

-          Hallituksen tänään julkaisema energia- ja ilmastopoliittinen selonteko nojaa vahvasti puupohjaiseen bioenergiaan. Metsät ovat Suomen vihreää kultaa, mutta ovatko ne ilmaston- ja talouden kannalta tai hyötysuhteeltaan parhaassa käytössä bioenergiana? Puun käyttö vähentää ilmastopäästöjä parhaiten, kun se on nk. pitkässä kierrossa, esimerkiksi sitoutuneena pitkäikäisiin puurakennuksiin ja energiaksi hyödynnetään jäte ja muut puun sivuvirrat.  Massiivipuu on liian arvokas aine energiantuotantoon ja se tulee ohjata korkean lisäarvon tuotteisiin, SDP:n ympäristövaliokunnan vastaava kansanedustaja Riitta Myller.

-          Uusiutuvan energian tukeminen sähköntuotannossa on olennainen osa pitkän aikavälin energia- ja ilmastotavoitteiden toteutumisen kannalta. Jotta siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan toteutuisi nopeasti, uusiutuva energia tarvitsee toistaiseksi tukia. Perussuomalaisten vaino tuulivoimaa kohtaan näkyy hallituksen linjauksissa, kun tuulivoimalta vaaditaan terveysselvityksiä. Suomessa tarvitaan tuulivoimaa jatkossakin ja energiapoliittisten päätösten on pohjattava tutkimukseen, ei mielikuviin. Toistaiseksi tuulivoiman, erityisesti nk. infra-äänen vaikutuksista terveyteen ei ole näyttöä, toteaa SDP:n kansanedustaja Katja Taimela.

-          Säästetty energia on halvinta energiaa. Suomi on valitettavasti jäljessä energiatehokkuudessa ja nyt olisi tarpeen selvittää, miksi näin on. Erityisesti rakentamisen ja asumisen energiatehokkuudessa on parannettavaa. Kylmä sää ei voi olla yksi selitys, sillä Ruotsi on meitä edellä vertailuissa. Suomen vanha asuntokanta sekä laaja vapaa-ajanasumisen verkosto tuo paljon haasteita energiatehokkuuden parantamiselle, kansanedustaja Susanna Huovinen sanoo. 

Lisätietoja: 

Riitta Myller

040 5048303

Katja Taimela

050 5122629

Susanna Huovinen

050 5113125

SDP:n ympäristövaliokuntaryhmä: Pariisin ilmastosopimus on mahdollisuus Suomelle

Tiedote

18.10.2016

Eduskunta käy tänään lähetekeskustelun Pariisin ilmastosopimuksen hyväksymisestä.

-          Pariisin ilmastosopimus on pitkien neuvottelujen tulos ja päätös, jota ilman maapallo ei selviä ilmastonmuutoksesta. Valitettavasti heti kun ensimmäiset laskelmat päästövähennyksistä saatiin, alkoi vertailu maiden välillä kuka joutuu vähentämään eniten ja mitä se maksaa. Uhkien, pelkojen ja kustannuslaskelmien sijaan Suomen on katsottava tulevaisuuteen ja kiinnitettävä huomio mahdollisuuksiin, joita kansainvälinen ja velvoittava ilmastosopimus tuo. Yhteinen tilannekuva ja yhteiset, sitovat tavoitteet tuo maat lähemmäs toisiaan, toteaa SDP:n ympäristövaliokuntaryhmä vastaava kansanedustaja Riitta Myller.

-          Kaiken aikaa kehittyvä teknologia, energiatehokkuuden nostaminen koko yhteiskunnassa sekä valtava, juuri nyt jo käynnissä oleva siirtymä kohti uusiutuvia energiamuotoja ja hiilineutraalia yhteiskuntaa antaa hyvät lähtökohdat vastata ilmastohaasteeseen. Pelkona on, että riittääkö aika, vaikka kehitys on kovaa, otetaanko uusi teknologia tarpeeksi nopeasti myös käyttöön tarpeeksi monessa maassa, muistuttaa kansanedustaja Susanna Huovinen.

-          Nyt tarvitaan voimakkaita panostuksia innovaatioihin, tutkimukseen sekä jo olemassa olevien puhtaiden ratkaisujen kaupallistamiseen. Hallituksen leikkaukset näyttäytyvät entistä haitallisimpina kun ne kohdistuvat myös puhtaiden teknologioiden tutkimukseen ja kehitykseen sekä esimerkiksi Tekesin rahoitukseen, kritisoi kansanedustaja Katja Taimela.

SDP esittää asumisneuvonnan laajentamista – asunnottomuutta tulee ehkäistä monilla toisiaan tukevilla tavoilla

Tiedote: 

17.10.2016

-Asunnottomuuden taustalla on monta tekijää ja niihin kaikkiin tullee pyrkiä puuttumaan pitkäjänteisesti ja sinnikkäästi, tiivistää SDP:n asuntopoliittisen työryhmän puheenjohtaja,kansanedustaja Riitta Myller. Suomessa asunnottomuutta on saatu vähennettyä ja samaa hyvää työtä tulee jatkaa.

- Asumisneuvonnolla  on saatu hyviä tuloksia kun ongelmiin puututaan ennen kuin ihminen on  tilanteessa jossa asunto syystä tai toisesta on menossa alta. Asumisneuvontatoimintaa tulisikin laajentaa yhä useampiin kuntiin ja sen resurssit turvata. SDP:n ympäristövaliokuntaryhmä on esittänyt lisäresursseja asumisneuvontaan.

-SDP:n vahva linja hintasäännellyn vuokra-asuntotuotannon voimakkaasta lisäämisestä on paras lääke asunnottomuuden ehkäisyyn.  Asumiskustannukset ovat nousseet hälyyttävästi ja etenkin vuokrien nousu kasvukeskuksissa on ollut kovaa. Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, eli asuntoja, joihin ihmisillä on varaa, ei ole riittävästi. Moni maksaa ylisuurta vuokraa ja tekee vaikka kahta työtä kulut kattaakseen. Asumisen ongelmien korjaaminen vaatii saumatonta yhteistyötä valtion ja kuntien välillä. Perusta on siinä, että kunnat varaavat  riittävästi kohtuuhintaisia tontteja hintasäännellyille vuokra-asunnoille. 

-Valtion asuntorakentamisen tuet on ohjattava niille toimijoille, jotka rakentavat aidosti ja pysyvästi edullisia vuokra-asuntoja. Jos valtion tukien jälkeen asunnon lähtövuokra on sama kuin vapailla markkinoilla, ei valtion tuki mene oikeaan osoitteeseen eli asukkaan hyödyksi, toteaa Myller.

Asunnottomien yötä vietetään 17.10 ympäri Suomea.

Kansalaisia vai asiakkaita?

Pääministeri Sipilän hallituksen politiikka on jo hieman yli vuoden vallassaolo aikanaan tuonut merkittäviä muutoksia totuttuihin yhteiskuntamme instituutioihin. Palkansaajien asemaa on kilpailukykysopimuksella heikennetty, ministeri Bernerin uusi liikennekaari on yhtiöittämässä maanteitämme, Metsähallituksen metsäomaisuus siirrettiin omaan yhtiöön ja hallituksen SOTE-uudistus on avaamassa sosiaali- ja terveyspalvelut markkinoille. Yhteistä hallituksen politiikalle tuntuu olevan ajattelu, että markkinat hoitavat asiat ja tietävät aina paremmin mitä ihmiset haluavat. 

Hallitus on tekemässä tietoista politiikkaa purkaessaan sääntelyä ja avatessaan yhä uusia toimialoja markkinoille. Näin se on muuttamassa totuttua hyvinvointi-Suomea kohti markkinoiden-Suomea ja tekemässä kansalaisista yhä enenevässä määrin asiakkaita, jotka hakevat palvelujaan markkinoilta, sen sijaan että julkinen sektori tuottaisi ne tasavertaisesti kaikille. Muutosta hallitus perustelee omassa retoriikassaan julkisen sektorin jäykkyydellä ja kalleudella sekä ihmisten valinnanvapauden lisäämisellä. Kukapa nyt valinnanvapautta voisi olla vastustamassa?

Valinnanvapauden ylistykseen ja markkina-ajatteluun pesiytyy kuitenkin monta varaa. Kun julkisilla palveluilla ryhdytään tuottamaan voittoa ja motiiviksi muodostuu viivan alle jäänyt tulos, niin kuka enää takaa, ettei tulevaisuudessa lompakon paksuus tai postinumero määritä palveluiden tasoa ja saatavuutta. Millä yrityksellä on motiivi tarjota palveluita kasvukeskusten ulkopuolella tai huolehtia ennaltaehkäisevistä palveluista, joista ei suoraan jää rahaa käteen. Entä kuka huolehtii niistä joilla ei ole tietoa tai voimia kilpailuttaa palveluitaan ja etsiä eri vaihtoehtoja? Markkinat edellä ajattelu on omiaan lyömään kiilaa niin ihmisten kuin alueidenkin välille, tuloksena eriarvoisuuden kasvu. Tätäkö tavoitellaan?

Tällaisesta ajattelusta konkreettisen ja kouriintuntuvan esimerkin on meillä pohjoiskarjalalaisille tarjoillut ministeri Berner aikeenaan lopettaa valtion ostoliikenne raiteilla niin Varkauden kuin Nurmeksenkin suuntaan. Edelleenkään ministeri ei osaa kertoa onko lakkauttamisuhan alla oleville reiteille tulossa uusia yrittäjiä ja yhteyksien jatko on edelleen täysin epävarma. Kansalaisten tarvitsemia liikennepalveluja ei voi eikä saa hoitaa niin, että ensin lakkautetaan ja sitten mietitään, miten lakkautukset korvataan tai korvautuvat.

Sosialidemokraattien tavoite on selkeä: edetään ihmiset ja palvelut, ei markkinat edellä. Julkisia palveluja ei saa alistaa lyhyt näköiselle voiton tavoittelulle. Niissä ei voi käyttää kvartaalitalouden mittareita vaan lähdettävä siitä, että hyödyt näkyvät ihmisten elämässä ja yhteiskunnassa pitkänkin ajan kuluessa. Tähän tarvitaan vahvaa julkista sektoria joka ottaa vastuun kokonaisuudesta. Markkinat eivät sitä tee.     

Suuret salaisuudet

kotisivut päättyvät ja nyt testaillaan blogialustaa.

http://riittamyller.fi/ sivusto lakkaa

Syyskuun lopussa kotisivustoni ylläpito lopetetaan ja minusta kuuluu Facebookin ja Twitterin kautta.
Uusi alue on tämä blogikirjoittaminen. Katsotaan, miten ahkera minusta tämän suhteen tulee.

Hallitus tarkistaa asuntopolitiikkaansa – lisää rohkeutta tarvitaan

-          Sipilän hallitus on kuunnellut tarkalla korvalla demarien asuntopolitiikan avauksia, koska se kertoi eilen laskevansa pitkiä korkotukilainoja koskevan omavastuukoron vuokra-asuntojen osalta   1,7 %:iin vuoden 2019 loppuun asti. Tämä on oikea mutta riittämätön askel.

-          SDP:n asuntoministerin aikana korko laskettiin 1 %:iin vuoden 2015 loppuun saakka ja oppositiosta käsin olemme kannustaneet hallitusta laskemaan korkoa. Nyt tehty päätös on askel oikeaan suuntaan mutta riittämätön. Pitkää korkotukea käyttävät mm. kunnalliset vuokrataloyhtiöt, joiden rakentamat asunnot ovat lähtövuokriltaan edullisia ja säilyvät pitkään vuokrauskäytössä.

-          Sitä vastoin SDP suhtautuu edelleen kriittisesti nk .10-vuoden korkotukeen, joka mahdollistaa valtion tuen tulouttamisen sijoittajille jo hyvin lyhyen vuokraus-ajan jälkeen. Valtion tuet asuntorakentamisessa tulisi aina suunnata niin, että asumisen hintaa saadaan alas eikä keinottelu rakentamisen tuilla ole mahdollista. Nyt näin ei valitettavasti ole.

-          Nyt asetettavan kannustinloukkujen purkamiseen ja työvoiman liikkumisen parantamiseen tähtäävän työryhmän työn tuloksia odotamme mielenkiinnolla. On hyvä että hallitus on hieman ryhdistäytynyt ratkaisemaan paisuvaa asunto-ongelmaa.