Unohtuivatko Pohjois-Karjalan hankkeet?

 Tiedote 

”Unohtuivatko Pohjois-Karjalan liikennehankkeet Liikenneviraston suunnitelmasta?” kysyy kansanedustaja Riitta Myller (sd). Liikennevirasto julkaisi Keskeisen päätieverkon toimintalinjat-asiakirjan, jonka tarkoituksena on ohjata liikenneverkon tarkempaa suunnittelua tulevaisuudessa. ”Merkille pantavaa on, että asiakirjassa listattujen raskaan liikenteen runkoyhteyksien suunnitelmissa Pohjois-Karjalan hankkeet loistavat poissaolollaan” ihmettelee Myller. 

Maakunnassa olisi totisesti tarvetta esimerkiksi monille teollisuutta palveleville liikennehankkeille. ”Nyt ei saa käydä niin että Pohjois-Karjalan hankkeet jäävät muun maan jalkoihin. Tulenkin jättämään hallitukselle kirjallisen kysymyksen, onko Liikenneviraston esitys myös hallituksen linja vai turvataanko liikenneyhteyksien tasapuolinen kehitys koko maassa, myös Pohjois-Karjalassa? Niin kansalaisten kuin elinkeinoelämänkin etu on, että koko maan liikenneverkkoa kehitetään tasapuolisesti, mutta myös alueelliset erityistarpeet huomioiden” Myller sanoo.

Fimean pallottelulle piste

Tiedote 18.5.2017

”Sosiaali- ja terveysministeri Mattilan esittämään kompromissiin Fimean pääpaikan jäämisestä Helsinkiin ei voi suostua” sanoo kansanedustaja Riitta Myller (sd). 

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean pallottelulle on nyt vihdoin laitettava piste ja toimittava jo tehtyjen päätösten mukaan sekä ryhdyttävä toimiin, jotta Fimea voisi toimia Kuopiossa tehokkaasti mahdollisimman pian.

Keskustavetoisen hallituksen on pidettävä kiinni myös aiemmin tehdyistä alueellistamispäätöksistä, varsinkin nyt kun Itä-Suomi on jäämässä sivuun Etelä- ja Länsi-Suomeen kohdistuvasta työpaikkojen kasvusta. ”Hallituksen on myös pikaisesti päätettävä uuden tuomioistuinviraston paikasta. Tässä kaikki asiaperusteet puoltavat Joensuuta sijoituspaikaksi” päättää Myller.

Matkailueuroja myös Pohjois-Karjalaan

 Tiedote 17.5.2017

”Valtaosa Suomesta kiinnostuneista ulkomaisista matkailijoista tulee tänne luontoarvojen takia” sanoi kansanedustaja Riitta Myller (sd) tervehtiessään Palvelualojen ammattiliitto PAM:in valtuuston kokousta Kolilla keskiviikkona.

Pohjois-Karjalalla osana itäistä Vaara- ja Järvi-Suomea on hyvät mahdollisuudet vahvistaa vetovoimaansa matkailijoiden silmissä.

Hyvät liikenneyhteydet ovat tälle elinehto. Lentoliikenne on tärkeä, mutta yhtä lailla maantie- ja rautatieyhteyksiä on kehitettävä. ”Lakkautusuhka länteen ja pohjoiseen kulkevilta rautatieyhteyksiltä on poistettava ja yhteyksiä on päinvastoin kehitettävä junavuoroja lisäämällä. Eri kuljetusmuotojen saumatonta yhteen toimimista myös tarvitaan” sanoi Myller.

Tärkeää on myös panostaa matkailuelinkeinon- ja matkailupalvelujen kehittämiseen. ”Puoliväliriihessä hallitus lisäsi matkailuun, erityisesti luontomatkailuun 8 miljoonaa euroa. Tämän on näyttävä myös Pohjois-Karjalassa” vaatii Myller. Koli on koko itäisen Suomen vetonaula. Sen ympärille voidaan rakentaa laajemmat alueet yhdistävää itäsuomalaista imagoa. Tämän yhteistyön edistämiseen tarvitaan euroja, joita toivottavasti löytyy hallituksen matkailusatsauksesta.

Liitealue

Vappupuhe Joensuussa

Hyvät Joensuulaiset, hyvät toverit

Aurinkoista työväen vappua kaikille

Suomi viettää tänä vuonna itsenäisyytemme 100 vuotisjuhlaa. Sen teema ”yhdessä” kuvaa hyvin sitä miten Suomi on vuosikymmenten saatossa noussut köyhästä maasta yhdeksi - millä mittarilla tahansa mitaten- edistyneimmistä maista. Kantavana teemanamme on ollut tasa-arvo, sen kaikissa muodoissa.

Tasa-arvon mallimaa on kuitenkin saanut kolauksen viimeisimmäksi nyt, kun hallitus lisäsi ministereidensä määrää. 17 ministeristä vain 5 on enää naisia. Nykyään jo monissa maissa on tavoitteena puolet miehiä ja puolet naisia, kun erilaisia tehtäviä jaetaan. Näin oli vielä jokin aikaa sitten Suomessakin. 

Hallituksen tasa-arvopolitiikka on kaukana muutoinkin siitä, mitä Suomelta on totuttu odottamaan. Kauan kaivattu perhevapaauudistus, jolla olisi merkittävä vaikutus naisten työmarkkina-asemaan, jäi hallitukselta toteuttamatta. Edes sen selvittämistä ei haluttu käynnistää.

Hallituksen politiikassa tasa-arvon kannalta erityisen haitallista on ollut myös subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen ja sen sitominen vanhempien työmarkkina-asemaan. Työttömien lapset eriarvoistuvat jo elämän alkutaipaleella.

Näillä kaikilla päätöksillä on kauaskantoisia ja tasa-arvoa heikentäviä vaikutuksia.

Tasa-arvoa heikentävät myös leikkaukset koulutuksesta, toisin sanoen Suomen tulevaisuudesta. Ammatillisen koulutuksen leikkaukset vaarantavat alueellisen kehityksen. Tämä kaikki tapahtuu hallituksessa, jonka vetovastuu on keskustapuolueella.

Hyvät toverit

Maakuntien alasajo näkyy puoliväliriihen tuloksista. Yleisin arvio hallituksen puoliväliriihestä oli: paljon odotuksia, mutta vähän villoja. Puoliväliriihen tulos Pohjois-Karjalan osalta oli pyöreä nolla. Hallitukselta odotettiin vetoapua maakunnan kehitykseen, talouden kasvuun ja sen myötä uusiin työpaikkoihin. Ylä-Karjalan biohankkeet ovat varmistamista vaille valmiita. On suuri pettymys, etteivät ne päässeet osalliseksi hallituksen kärkihankerahoituksesta. 

Joensuun seudun kehitys vauhdittuisi ja kaupunkikuva monipuolistuisi, jos asemanseudun investoinnit saataisiin liikkeelle. Myöskään tähän tarvittavaa pientäkään tukea ei hallitukselta irronnut. Kyseessä on kuitenkin investointi, joka maksaisi itsensä moninkertaisesti takaisin.

Ilman uusia työpaikkoja hallitus ei tule pääsemään itse itselleen asettamaan työllisyystavoitteeseen ja tämän seurauksena myös velkaantumisen pysäyttäminen epäonnistuu surkeasti.

Kuten tunnettua todelliset työllisyyttä parantavat toimet jäivät hallituksen puoliväliriihessä tekemättä. Perhevapaita ei uudistettu eikä aktiiviseen työvoimapolitiikkaan satsattu. Soteuudistuskin jäi asentoon, joka ei mahdollista kustannusten kasvun pysäyttämistä eikä tarpeenmukaisia palveluja tasapuolisesti eri puolella Suomea.

Tulevaisuuden kannalta iso huoli on, että ilman koulutus-tai työpaikkaa olevien nuorten osuus kasvaa. On pelättävissä, että meille syntyy uusi työttömyyden kova ydin, jonka purkaminen tulee olemaan entistä vaikeampaa.

Tähän emme saa tyytyä. 

On katsottava tulevaisuuteen. Jokaiselle nuorelle on varmistettava vähintään toisen asteen ammatillinen koulutuspaikka. Ammattikoulutukseen tehdyt leikkaukset valitettavasti uhkaavat tätä tavoitetta ja lisäävät niiden oppilaiden määrää, joilla on vaikeuksia suorittaa tutkinto loppuun. Ei vain koulutuksen määrä, vaan erityisesti laatu on tärkeää, kun haluamme auttaa uuden sukupolven elämässä eteenpäin. Syrjäytymisen estäminen edellyttää jatkuvia panostuksia yksilölliseen tukeen ja ohjaukseen. 

Myös maahanmuuttajat on onnistuttava saamaan nykyistä paremmin työelämään ja aktiiviseksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Tässä on koulutuksella ja työelämävalmennuksella iso rooli. 

Tämä kaikki edellyttää parempaa työvoimapolitiikkaa, ei sen alasajoa, kuten nyt tehdään.

Hyvät joensuulaiset

Suomalaisessa yhteiskunnassa käy tällä hetkellä kova muutosvimma. Vimman keskeinen vauhdittaja on markkinaehtoistaminen pakkoyhtiöittämisineen. Yleensä suurten yhteiskunnallisten muutosten alla käydään aktiivista yhteiskunnallista keskustelua vaalien alla, jolloin kansalaiset uurnille mennessään tietävät mitä politiikkaa kukin puolue haluaa hallituksesta käsin edistää. 

Maakuntauudistuksesta ei tätä keskustelua ole Suomessa käyty. Sopimukset kolmen puolueen kesken tehtiin kabinetissa sulle mulle periaatteella. Tunnetusti keskusta sai sellaiset maakunnat, jossa se voi lisätä ja käyttää omaa poliittista valtaansa entistä intensiivisemmin. Kokoomus sai läpi niin terveys-sosiaali- kuin työmarkkinapalvelujen saattamisen yhtiöpohjalle, markkinoiden armoille.

Kansainväliset esimerkit osoittavat, että tällä mallilla niiden palvelut, jotka asuvat suurilla paikkakunnilla ja joilla on monista eri syistä kykyä valita ja vaatia, saavat parempaa palvelua. Ne taas jotka asuvat syrjemmällä eivätkä elämäntilanteesta tai jostain muusta syystä ole kykeneviä valitsemaan, jäävät heikommille palveluille. Kokonaan toinen kysymys on vielä se, missä sellainen palvelukirjo tulee olemaan, jossa asiakas aidosti pystyy valitsemaan. Ei ainakaan siellä missä tarvitaan paljon sosiaalityötä ja terveyspalveluja ja jossa haetaan uusia polkuja pitkäaikaistyöttömille. Sopiikin kysyä, kenelle tätä uudistusta tehdään, ihmisille vai yrityksille?

Hyvät joensuulaiset

Muutama viikko sitten käydyissä kunnallisvaaleissa hallitus sai muistuksen politiikastaan. Erityisesti pääministeripuolue keskustan jääminen kolmanneksi kertoo sen, että varsinkaan sen omat kannattajat eivät varauksetta hyväksy kovaa markkinahenkistä menoa ja aluepolitiikan unohtamista. Keinotekoinen itsehallinto ei poista sitä tosia-asiaa, että maakuntien kehittäminen on todellisuudessa unohdettu.

Vaalien tulos osoitti myös sen, että perussuomalaisten suuriin lupauksiin pettyneet, ovat jättäneet puolueen.

Sosialidemokraatit eivät voi olla myöskään omaan tulokseen tyytyväisiä. Meillä on tarve terävöittää omaa vaihtoehtoamme. Perusta on tasa-arvosta ja kaikkien tasavertaisista oikeuksista huolehtiminen. Työllisyys ja työpaikkojen synnyttäminen kaikkialle Suomeen on pohja pitkäjänteiselle tulevaisuuspolitiikalle. Tähän tarvitsemme entistä parempaa koulutusta ja todellisia panoksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Palkkoja halpuuttamalla Suomi ei pärjää. Ainoa mahdollisuutemme on kilpailla osaamisella ja sillä että kaikki otetaan mukaan. Ketään ei jätetä.

Hyvät toverit

Vappu on kansainvälinen työn juhla. Solidaarisuus ja yhteisvastuu ovat työväenliikkeen parhaita perinteitä. Globaali maailma vaatii myös työntekijöitä yhteistyöhön omien etujensa puolustamisessa. Yhteistyö yli rajojen auttaa työntekijöitä toimimaan etujensa ja oikeuksiensa puolesta myös omassa maassaan. Yhteistyö Euroopan Unionissa on meille suomalaille tärkeää, kun haluamme rakentaa yhteistyön maailmaa, jossa yhteisiin ongelmiin haetaan yhteistä ratkaisua. Eurooppa hakee tällä hetkellä uutta suuntaa. Sosialidemokraatit haluavat, että Suomi on mukana vahvistamassa yhteisiä eurooppalaisia arvoja, demokratiaa, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia. Meidän on oltava myös rintamassa joka nostaa entistä enemmän esille myös sosiaalisia oikeuksia ja yhteistyötä työpaikoilla. 

Tätä työtä tarvitaan, jotta nämä oikeudet säilyvät myös Suomessa. 

Samalla kun koko suomalainen yhteiskunta on joutunut mullistukseen, niin on tapahtunut myös suomalaiselle työlle ja työntekijälle. Mihinkään ei ole kuitenkaan poistunut tarve löytää yhteinen sävel yhteisten ongelmien voittamiseksi. Tämän päivän poliittiseen ja yhteiskunnalliseen murrokseen liittyy kuitenkin vahvana valtavirtana halu ohittaa työntekijät työelämän päätöksissä.  Kaipuu sanelupolitiikkaan  on kuultavissa erityisesti elinkeinoelämän järjestöissä ja joillakin työpaikoilla. 

On kuitenkin hyvä muistaa näin Suomen juhlavuonna, että Suomi on rakennettu yhteistyöllä ja sopien hyvinvointivaltioksi. Näistä tuloksista on pidettävä kiinni. On myös hyvä pitää mielessä, että niin poliittisella kuin ammatillisellakin työväenliikkeellä, on iso rooli siinä, minkälaisessa Suomessa juhlimme 100 vuoden itsenäisyyttä. Pidetään huoli, että juhlavuoden teema -yhdessä- toteutuu myös tulevaisuudessa. 

Oikein hyvää vappua työväestön ja ylioppilaiden juhlaaHyvät Joensuulaiset, hyvät toverit

Aurinkoista työväen vappua kaikille

Suomi viettää tänä vuonna itsenäisyytemme 100 vuotisjuhlaa. Sen teema ”yhdessä” kuvaa hyvin sitä miten Suomi on vuosikymmenten saatossa noussut köyhästä maasta yhdeksi - millä mittarilla tahansa mitaten- edistyneimmistä maista. Kantavana teemanamme on ollut tasa-arvo, sen kaikissa muodoissa.

Tasa-arvon mallimaa on kuitenkin saanut kolauksen viimeisimmäksi nyt, kun hallitus lisäsi ministereidensä määrää. 17 ministeristä vain 5 on enää naisia. Nykyään jo monissa maissa on tavoitteena puolet miehiä ja puolet naisia, kun erilaisia tehtäviä jaetaan. Näin oli vielä jokin aikaa sitten Suomessakin. 

Hallituksen tasa-arvopolitiikka on kaukana muutoinkin siitä, mitä Suomelta on totuttu odottamaan. Kauan kaivattu perhevapaauudistus, jolla olisi merkittävä vaikutus naisten työmarkkina-asemaan, jäi hallitukselta toteuttamatta. Edes sen selvittämistä ei haluttu käynnistää.

Hallituksen politiikassa tasa-arvon kannalta erityisen haitallista on ollut myös subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen ja sen sitominen vanhempien työmarkkina-asemaan. Työttömien lapset eriarvoistuvat jo elämän alkutaipaleella.

Näillä kaikilla päätöksillä on kauaskantoisia ja tasa-arvoa heikentäviä vaikutuksia.

Tasa-arvoa heikentävät myös leikkaukset koulutuksesta, toisin sanoen Suomen tulevaisuudesta. Ammatillisen koulutuksen leikkaukset vaarantavat alueellisen kehityksen. Tämä kaikki tapahtuu hallituksessa, jonka vetovastuu on keskustapuolueella.

Hyvät toverit

Maakuntien alasajo näkyy puoliväliriihen tuloksista. Yleisin arvio hallituksen puoliväliriihestä oli: paljon odotuksia, mutta vähän villoja. Puoliväliriihen tulos Pohjois-Karjalan osalta oli pyöreä nolla. Hallitukselta odotettiin vetoapua maakunnan kehitykseen, talouden kasvuun ja sen myötä uusiin työpaikkoihin. Ylä-Karjalan biohankkeet ovat varmistamista vaille valmiita. On suuri pettymys, etteivät ne päässeet osalliseksi hallituksen kärkihankerahoituksesta. 

Joensuun seudun kehitys vauhdittuisi ja kaupunkikuva monipuolistuisi, jos asemanseudun investoinnit saataisiin liikkeelle. Myöskään tähän tarvittavaa pientäkään tukea ei hallitukselta irronnut. Kyseessä on kuitenkin investointi, joka maksaisi itsensä moninkertaisesti takaisin.

Ilman uusia työpaikkoja hallitus ei tule pääsemään itse itselleen asettamaan työllisyystavoitteeseen ja tämän seurauksena myös velkaantumisen pysäyttäminen epäonnistuu surkeasti.

Kuten tunnettua todelliset työllisyyttä parantavat toimet jäivät hallituksen puoliväliriihessä tekemättä. Perhevapaita ei uudistettu eikä aktiiviseen työvoimapolitiikkaan satsattu. Soteuudistuskin jäi asentoon, joka ei mahdollista kustannusten kasvun pysäyttämistä eikä tarpeenmukaisia palveluja tasapuolisesti eri puolella Suomea.

Tulevaisuuden kannalta iso huoli on, että ilman koulutus-tai työpaikkaa olevien nuorten osuus kasvaa. On pelättävissä, että meille syntyy uusi työttömyyden kova ydin, jonka purkaminen tulee olemaan entistä vaikeampaa. 

Tähän emme saa tyytyä. 

On katsottava tulevaisuuteen. Jokaiselle nuorelle on varmistettava vähintään toisen asteen ammatillinen koulutuspaikka. Ammattikoulutukseen tehdyt leikkaukset valitettavasti uhkaavat tätä tavoitetta ja lisäävät niiden oppilaiden määrää, joilla on vaikeuksia suorittaa tutkinto loppuun. Ei vain koulutuksen määrä, vaan erityisesti laatu on tärkeää, kun haluamme auttaa uuden sukupolven elämässä eteenpäin. Syrjäytymisen estäminen edellyttää jatkuvia panostuksia yksilölliseen tukeen ja ohjaukseen. 

Myös maahanmuuttajat on onnistuttava saamaan nykyistä paremmin työelämään ja aktiiviseksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Tässä on koulutuksella ja työelämävalmennuksella iso rooli. 

Tämä kaikki edellyttää parempaa työvoimapolitiikkaa, ei sen alasajoa, kuten nyt tehdään.

Hyvät joensuulaiset

Suomalaisessa yhteiskunnassa käy tällä hetkellä kova muutosvimma. Vimman keskeinen vauhdittaja on markkinaehtoistaminen pakkoyhtiöittämisineen. Yleensä suurten yhteiskunnallisten muutosten alla käydään aktiivista yhteiskunnallista keskustelua vaalien alla, jolloin kansalaiset uurnille mennessään tietävät mitä politiikkaa kukin puolue haluaa hallituksesta käsin edistää. 

Maakuntauudistuksesta ei tätä keskustelua ole Suomessa käyty. Sopimukset kolmen puolueen kesken tehtiin kabinetissa sulle mulle periaatteella. Tunnetusti keskusta sai sellaiset maakunnat, jossa se voi lisätä ja käyttää omaa poliittista valtaansa entistä intensiivisemmin. Kokoomus sai läpi niin terveys-sosiaali- kuin työmarkkinapalvelujen saattamisen yhtiöpohjalle, markkinoiden armoille.

Kansainväliset esimerkit osoittavat, että tällä mallilla niiden palvelut, jotka asuvat suurilla paikkakunnilla ja joilla on monista eri syistä kykyä valita ja vaatia, saavat parempaa palvelua. Ne taas jotka asuvat syrjemmällä eivätkä elämäntilanteesta tai jostain muusta syystä ole kykeneviä valitsemaan, jäävät heikommille palveluille. Kokonaan toinen kysymys on vielä se, missä sellainen palvelukirjo tulee olemaan, jossa asiakas aidosti pystyy valitsemaan. Ei ainakaan siellä missä tarvitaan paljon sosiaalityötä ja terveyspalveluja ja jossa haetaan uusia polkuja pitkäaikaistyöttömille. Sopiikin kysyä, kenelle tätä uudistusta tehdään, ihmisille vai yrityksille?

Hyvät joensuulaiset

Muutama viikko sitten käydyissä kunnallisvaaleissa hallitus sai muistuksen politiikastaan. Erityisesti pääministeripuolue keskustan jääminen kolmanneksi kertoo sen, että varsinkaan sen omat kannattajat eivät varauksetta hyväksy kovaa markkinahenkistä menoa ja aluepolitiikan unohtamista. Keinotekoinen itsehallinto ei poista sitä tosia-asiaa, että maakuntien kehittäminen on todellisuudessa unohdettu.

Vaalien tulos osoitti myös sen, että perussuomalaisten suuriin lupauksiin pettyneet, ovat jättäneet puolueen.

Sosialidemokraatit eivät voi olla myöskään omaan tulokseen tyytyväisiä. Meillä on tarve terävöittää omaa vaihtoehtoamme. Perusta on tasa-arvosta ja kaikkien tasavertaisista oikeuksista huolehtiminen. Työllisyys ja työpaikkojen synnyttäminen kaikkialle Suomeen on pohja pitkäjänteiselle tulevaisuuspolitiikalle. Tähän tarvitsemme entistä parempaa koulutusta ja todellisia panoksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Palkkoja halpuuttamalla Suomi ei pärjää. Ainoa mahdollisuutemme on kilpailla osaamisella ja sillä että kaikki otetaan mukaan. Ketään ei jätetä.

Hyvät toverit

Vappu on kansainvälinen työn juhla. Solidaarisuus ja yhteisvastuu ovat työväenliikkeen parhaita perinteitä. Globaali maailma vaatii myös työntekijöitä yhteistyöhön omien etujensa puolustamisessa. Yhteistyö yli rajojen auttaa työntekijöitä toimimaan etujensa ja oikeuksiensa puolesta myös omassa maassaan. Yhteistyö Euroopan Unionissa on meille suomalaille tärkeää, kun haluamme rakentaa yhteistyön maailmaa, jossa yhteisiin ongelmiin haetaan yhteistä ratkaisua. Eurooppa hakee tällä hetkellä uutta suuntaa. Sosialidemokraatit haluavat, että Suomi on mukana vahvistamassa yhteisiä eurooppalaisia arvoja, demokratiaa, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia. Meidän on oltava myös rintamassa joka nostaa entistä enemmän esille myös sosiaalisia oikeuksia ja yhteistyötä työpaikoilla. 

Tätä työtä tarvitaan, jotta nämä oikeudet säilyvät myös Suomessa. 

Samalla kun koko suomalainen yhteiskunta on joutunut mullistukseen, niin on tapahtunut myös suomalaiselle työlle ja työntekijälle. Mihinkään ei ole kuitenkaan poistunut tarve löytää yhteinen sävel yhteisten ongelmien voittamiseksi. Tämän päivän poliittiseen ja yhteiskunnalliseen murrokseen liittyy kuitenkin vahvana valtavirtana halu ohittaa työntekijät työelämän päätöksissä.  Kaipuu sanelupolitiikkaan  on kuultavissa erityisesti elinkeinoelämän järjestöissä ja joillakin työpaikoilla. 

On kuitenkin hyvä muistaa näin Suomen juhlavuonna, että Suomi on rakennettu yhteistyöllä ja sopien hyvinvointivaltioksi. Näistä tuloksista on pidettävä kiinni. On myös hyvä pitää mielessä, että niin poliittisella kuin ammatillisellakin työväenliikkeellä, on iso rooli siinä, minkälaisessa Suomessa juhlimme 100 vuoden itsenäisyyttä. Pidetään huoli, että juhlavuoden teema -yhdessä- toteutuu myös tulevaisuudessa. 

Oikein hyvää vappua työväestön ja ylioppilaiden juhlaa