Hyvät Joensuulaiset, hyvät toverit
Aurinkoista työväen vappua kaikille
Suomi viettää tänä vuonna itsenäisyytemme 100 vuotisjuhlaa. Sen
teema ”yhdessä” kuvaa hyvin sitä miten Suomi on vuosikymmenten saatossa noussut
köyhästä maasta yhdeksi - millä mittarilla tahansa mitaten- edistyneimmistä
maista. Kantavana teemanamme on ollut tasa-arvo, sen kaikissa muodoissa.
Tasa-arvon mallimaa on kuitenkin saanut kolauksen viimeisimmäksi
nyt, kun hallitus lisäsi ministereidensä määrää. 17 ministeristä vain 5 on enää naisia. Nykyään jo monissa maissa on
tavoitteena puolet miehiä ja puolet naisia, kun erilaisia tehtäviä jaetaan.
Näin oli vielä jokin aikaa sitten Suomessakin.
Hallituksen tasa-arvopolitiikka on kaukana muutoinkin siitä,
mitä Suomelta on totuttu odottamaan. Kauan kaivattu perhevapaauudistus, jolla
olisi merkittävä vaikutus naisten työmarkkina-asemaan, jäi hallitukselta
toteuttamatta. Edes sen selvittämistä ei haluttu käynnistää.
Hallituksen politiikassa tasa-arvon kannalta erityisen
haitallista on ollut myös subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen ja
sen sitominen vanhempien työmarkkina-asemaan. Työttömien lapset eriarvoistuvat
jo elämän alkutaipaleella.
Näillä kaikilla päätöksillä on kauaskantoisia ja tasa-arvoa
heikentäviä vaikutuksia.
Tasa-arvoa heikentävät myös leikkaukset koulutuksesta, toisin
sanoen Suomen tulevaisuudesta. Ammatillisen koulutuksen leikkaukset vaarantavat
alueellisen kehityksen. Tämä kaikki tapahtuu hallituksessa, jonka vetovastuu on
keskustapuolueella.
Hyvät toverit
Maakuntien alasajo näkyy puoliväliriihen tuloksista. Yleisin
arvio hallituksen puoliväliriihestä oli: paljon odotuksia, mutta vähän villoja.
Puoliväliriihen tulos Pohjois-Karjalan osalta oli pyöreä nolla. Hallitukselta
odotettiin vetoapua maakunnan kehitykseen, talouden kasvuun ja sen myötä uusiin
työpaikkoihin. Ylä-Karjalan biohankkeet ovat varmistamista vaille valmiita. On
suuri pettymys, etteivät ne päässeet osalliseksi hallituksen
kärkihankerahoituksesta.
Joensuun seudun kehitys
vauhdittuisi ja kaupunkikuva monipuolistuisi, jos asemanseudun investoinnit
saataisiin liikkeelle. Myöskään tähän tarvittavaa pientäkään tukea ei
hallitukselta irronnut. Kyseessä on kuitenkin investointi, joka maksaisi
itsensä moninkertaisesti takaisin.
Ilman uusia työpaikkoja hallitus ei tule pääsemään itse
itselleen asettamaan työllisyystavoitteeseen ja tämän seurauksena myös
velkaantumisen pysäyttäminen epäonnistuu surkeasti.
Kuten tunnettua todelliset työllisyyttä parantavat toimet jäivät
hallituksen puoliväliriihessä tekemättä. Perhevapaita ei uudistettu eikä
aktiiviseen työvoimapolitiikkaan satsattu. Soteuudistuskin jäi asentoon, joka
ei mahdollista kustannusten kasvun pysäyttämistä eikä tarpeenmukaisia palveluja
tasapuolisesti eri puolella Suomea.
Tulevaisuuden kannalta iso huoli on, että ilman koulutus-tai
työpaikkaa olevien nuorten osuus kasvaa. On pelättävissä, että meille syntyy
uusi työttömyyden kova ydin, jonka purkaminen tulee olemaan entistä vaikeampaa.
Tähän emme saa tyytyä.
On katsottava tulevaisuuteen. Jokaiselle nuorelle on
varmistettava vähintään toisen asteen ammatillinen koulutuspaikka.
Ammattikoulutukseen tehdyt leikkaukset valitettavasti uhkaavat tätä tavoitetta
ja lisäävät niiden oppilaiden määrää, joilla on vaikeuksia suorittaa tutkinto
loppuun. Ei vain koulutuksen määrä, vaan erityisesti laatu on tärkeää, kun
haluamme auttaa uuden sukupolven elämässä eteenpäin. Syrjäytymisen estäminen
edellyttää jatkuvia panostuksia yksilölliseen tukeen ja ohjaukseen.
Myös maahanmuuttajat on onnistuttava saamaan nykyistä paremmin
työelämään ja aktiiviseksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Tässä on
koulutuksella ja työelämävalmennuksella iso rooli.
Tämä kaikki edellyttää parempaa työvoimapolitiikkaa, ei sen
alasajoa, kuten nyt tehdään.
Hyvät joensuulaiset
Suomalaisessa yhteiskunnassa käy tällä hetkellä kova
muutosvimma. Vimman keskeinen vauhdittaja on markkinaehtoistaminen
pakkoyhtiöittämisineen. Yleensä suurten yhteiskunnallisten muutosten alla
käydään aktiivista yhteiskunnallista keskustelua vaalien alla, jolloin
kansalaiset uurnille mennessään tietävät mitä politiikkaa kukin puolue haluaa
hallituksesta käsin edistää.
Maakuntauudistuksesta ei tätä keskustelua ole Suomessa käyty.
Sopimukset kolmen puolueen kesken tehtiin kabinetissa sulle mulle
periaatteella. Tunnetusti keskusta sai sellaiset maakunnat, jossa se voi lisätä
ja käyttää omaa poliittista valtaansa entistä intensiivisemmin. Kokoomus sai
läpi niin terveys-sosiaali- kuin työmarkkinapalvelujen saattamisen yhtiöpohjalle,
markkinoiden armoille.
Kansainväliset esimerkit osoittavat, että tällä mallilla niiden
palvelut, jotka asuvat suurilla paikkakunnilla ja joilla on monista eri syistä
kykyä valita ja vaatia, saavat parempaa palvelua. Ne taas jotka asuvat
syrjemmällä eivätkä elämäntilanteesta tai jostain muusta syystä ole kykeneviä
valitsemaan, jäävät heikommille palveluille. Kokonaan toinen kysymys on vielä
se, missä sellainen palvelukirjo tulee olemaan, jossa asiakas aidosti pystyy
valitsemaan. Ei ainakaan siellä missä tarvitaan paljon sosiaalityötä ja
terveyspalveluja ja jossa haetaan uusia polkuja pitkäaikaistyöttömille.
Sopiikin kysyä, kenelle tätä uudistusta tehdään, ihmisille vai yrityksille?
Hyvät joensuulaiset
Muutama viikko sitten käydyissä kunnallisvaaleissa hallitus sai
muistuksen politiikastaan. Erityisesti pääministeripuolue keskustan jääminen
kolmanneksi kertoo sen, että varsinkaan sen omat kannattajat eivät varauksetta
hyväksy kovaa markkinahenkistä menoa ja aluepolitiikan unohtamista.
Keinotekoinen itsehallinto ei poista sitä tosia-asiaa, että maakuntien
kehittäminen on todellisuudessa unohdettu.
Vaalien tulos osoitti myös sen, että perussuomalaisten suuriin
lupauksiin pettyneet, ovat jättäneet puolueen.
Sosialidemokraatit eivät voi olla myöskään omaan tulokseen
tyytyväisiä. Meillä on tarve terävöittää omaa vaihtoehtoamme. Perusta on
tasa-arvosta ja kaikkien tasavertaisista oikeuksista huolehtiminen. Työllisyys
ja työpaikkojen synnyttäminen kaikkialle Suomeen on pohja pitkäjänteiselle
tulevaisuuspolitiikalle. Tähän tarvitsemme entistä parempaa koulutusta ja
todellisia panoksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Palkkoja halpuuttamalla
Suomi ei pärjää. Ainoa mahdollisuutemme on kilpailla osaamisella ja sillä että
kaikki otetaan mukaan. Ketään ei jätetä.
Hyvät toverit
Vappu on kansainvälinen työn juhla. Solidaarisuus ja
yhteisvastuu ovat työväenliikkeen parhaita perinteitä. Globaali maailma vaatii
myös työntekijöitä yhteistyöhön omien etujensa puolustamisessa. Yhteistyö yli
rajojen auttaa työntekijöitä toimimaan etujensa ja oikeuksiensa puolesta myös
omassa maassaan. Yhteistyö Euroopan Unionissa on meille suomalaille tärkeää,
kun haluamme rakentaa yhteistyön maailmaa, jossa yhteisiin ongelmiin haetaan
yhteistä ratkaisua. Eurooppa hakee tällä hetkellä uutta suuntaa. Sosialidemokraatit
haluavat, että Suomi on mukana vahvistamassa yhteisiä eurooppalaisia arvoja,
demokratiaa, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia. Meidän on oltava
myös rintamassa joka nostaa entistä enemmän esille myös sosiaalisia oikeuksia
ja yhteistyötä työpaikoilla.
Tätä työtä tarvitaan, jotta nämä oikeudet säilyvät myös
Suomessa.
Samalla kun koko suomalainen yhteiskunta on joutunut
mullistukseen, niin on tapahtunut myös suomalaiselle työlle ja työntekijälle. Mihinkään ei ole kuitenkaan poistunut tarve löytää yhteinen
sävel yhteisten ongelmien voittamiseksi. Tämän päivän poliittiseen ja yhteiskunnalliseen
murrokseen liittyy kuitenkin vahvana valtavirtana halu ohittaa työntekijät
työelämän päätöksissä. Kaipuu sanelupolitiikkaan on
kuultavissa erityisesti elinkeinoelämän järjestöissä ja joillakin työpaikoilla.
On kuitenkin hyvä muistaa näin Suomen juhlavuonna, että Suomi on
rakennettu yhteistyöllä ja sopien hyvinvointivaltioksi. Näistä tuloksista on
pidettävä kiinni. On myös hyvä pitää mielessä, että niin poliittisella kuin
ammatillisellakin työväenliikkeellä, on iso rooli siinä, minkälaisessa Suomessa
juhlimme 100 vuoden itsenäisyyttä. Pidetään huoli, että juhlavuoden teema
-yhdessä- toteutuu myös tulevaisuudessa.
Oikein hyvää vappua työväestön ja ylioppilaiden juhlaaHyvät Joensuulaiset, hyvät toverit
Aurinkoista työväen vappua kaikille
Suomi viettää tänä vuonna itsenäisyytemme 100 vuotisjuhlaa. Sen
teema ”yhdessä” kuvaa hyvin sitä miten Suomi on vuosikymmenten saatossa noussut
köyhästä maasta yhdeksi - millä mittarilla tahansa mitaten- edistyneimmistä
maista. Kantavana teemanamme on ollut tasa-arvo, sen kaikissa muodoissa.
Tasa-arvon mallimaa on kuitenkin saanut kolauksen viimeisimmäksi
nyt, kun hallitus lisäsi ministereidensä määrää. 17 ministeristä vain 5 on enää naisia. Nykyään jo monissa maissa on
tavoitteena puolet miehiä ja puolet naisia, kun erilaisia tehtäviä jaetaan.
Näin oli vielä jokin aikaa sitten Suomessakin.
Hallituksen tasa-arvopolitiikka on kaukana muutoinkin siitä,
mitä Suomelta on totuttu odottamaan. Kauan kaivattu perhevapaauudistus, jolla
olisi merkittävä vaikutus naisten työmarkkina-asemaan, jäi hallitukselta
toteuttamatta. Edes sen selvittämistä ei haluttu käynnistää.
Hallituksen politiikassa tasa-arvon kannalta erityisen
haitallista on ollut myös subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen ja
sen sitominen vanhempien työmarkkina-asemaan. Työttömien lapset eriarvoistuvat
jo elämän alkutaipaleella.
Näillä kaikilla päätöksillä on kauaskantoisia ja tasa-arvoa
heikentäviä vaikutuksia.
Tasa-arvoa heikentävät myös leikkaukset koulutuksesta, toisin
sanoen Suomen tulevaisuudesta. Ammatillisen koulutuksen leikkaukset vaarantavat
alueellisen kehityksen. Tämä kaikki tapahtuu hallituksessa, jonka vetovastuu on
keskustapuolueella.
Hyvät toverit
Maakuntien alasajo näkyy puoliväliriihen tuloksista. Yleisin
arvio hallituksen puoliväliriihestä oli: paljon odotuksia, mutta vähän villoja.
Puoliväliriihen tulos Pohjois-Karjalan osalta oli pyöreä nolla. Hallitukselta
odotettiin vetoapua maakunnan kehitykseen, talouden kasvuun ja sen myötä uusiin
työpaikkoihin. Ylä-Karjalan biohankkeet ovat varmistamista vaille valmiita. On
suuri pettymys, etteivät ne päässeet osalliseksi hallituksen
kärkihankerahoituksesta.
Joensuun seudun kehitys
vauhdittuisi ja kaupunkikuva monipuolistuisi, jos asemanseudun investoinnit
saataisiin liikkeelle. Myöskään tähän tarvittavaa pientäkään tukea ei
hallitukselta irronnut. Kyseessä on kuitenkin investointi, joka maksaisi
itsensä moninkertaisesti takaisin.
Ilman uusia työpaikkoja hallitus ei tule pääsemään itse
itselleen asettamaan työllisyystavoitteeseen ja tämän seurauksena myös
velkaantumisen pysäyttäminen epäonnistuu surkeasti.
Kuten tunnettua todelliset työllisyyttä parantavat toimet jäivät
hallituksen puoliväliriihessä tekemättä. Perhevapaita ei uudistettu eikä
aktiiviseen työvoimapolitiikkaan satsattu. Soteuudistuskin jäi asentoon, joka
ei mahdollista kustannusten kasvun pysäyttämistä eikä tarpeenmukaisia palveluja
tasapuolisesti eri puolella Suomea.
Tulevaisuuden kannalta iso huoli on, että ilman koulutus-tai
työpaikkaa olevien nuorten osuus kasvaa. On pelättävissä, että meille syntyy
uusi työttömyyden kova ydin, jonka purkaminen tulee olemaan entistä vaikeampaa.
Tähän emme saa tyytyä.
On katsottava tulevaisuuteen. Jokaiselle nuorelle on
varmistettava vähintään toisen asteen ammatillinen koulutuspaikka.
Ammattikoulutukseen tehdyt leikkaukset valitettavasti uhkaavat tätä tavoitetta
ja lisäävät niiden oppilaiden määrää, joilla on vaikeuksia suorittaa tutkinto
loppuun. Ei vain koulutuksen määrä, vaan erityisesti laatu on tärkeää, kun
haluamme auttaa uuden sukupolven elämässä eteenpäin. Syrjäytymisen estäminen
edellyttää jatkuvia panostuksia yksilölliseen tukeen ja ohjaukseen.
Myös maahanmuuttajat on onnistuttava saamaan nykyistä paremmin
työelämään ja aktiiviseksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Tässä on
koulutuksella ja työelämävalmennuksella iso rooli.
Tämä kaikki edellyttää parempaa työvoimapolitiikkaa, ei sen
alasajoa, kuten nyt tehdään.
Hyvät joensuulaiset
Suomalaisessa yhteiskunnassa käy tällä hetkellä kova
muutosvimma. Vimman keskeinen vauhdittaja on markkinaehtoistaminen
pakkoyhtiöittämisineen. Yleensä suurten yhteiskunnallisten muutosten alla
käydään aktiivista yhteiskunnallista keskustelua vaalien alla, jolloin
kansalaiset uurnille mennessään tietävät mitä politiikkaa kukin puolue haluaa
hallituksesta käsin edistää.
Maakuntauudistuksesta ei tätä keskustelua ole Suomessa käyty.
Sopimukset kolmen puolueen kesken tehtiin kabinetissa sulle mulle
periaatteella. Tunnetusti keskusta sai sellaiset maakunnat, jossa se voi lisätä
ja käyttää omaa poliittista valtaansa entistä intensiivisemmin. Kokoomus sai
läpi niin terveys-sosiaali- kuin työmarkkinapalvelujen saattamisen yhtiöpohjalle,
markkinoiden armoille.
Kansainväliset esimerkit osoittavat, että tällä mallilla niiden
palvelut, jotka asuvat suurilla paikkakunnilla ja joilla on monista eri syistä
kykyä valita ja vaatia, saavat parempaa palvelua. Ne taas jotka asuvat
syrjemmällä eivätkä elämäntilanteesta tai jostain muusta syystä ole kykeneviä
valitsemaan, jäävät heikommille palveluille. Kokonaan toinen kysymys on vielä
se, missä sellainen palvelukirjo tulee olemaan, jossa asiakas aidosti pystyy
valitsemaan. Ei ainakaan siellä missä tarvitaan paljon sosiaalityötä ja
terveyspalveluja ja jossa haetaan uusia polkuja pitkäaikaistyöttömille.
Sopiikin kysyä, kenelle tätä uudistusta tehdään, ihmisille vai yrityksille?
Hyvät joensuulaiset
Muutama viikko sitten käydyissä kunnallisvaaleissa hallitus sai
muistuksen politiikastaan. Erityisesti pääministeripuolue keskustan jääminen
kolmanneksi kertoo sen, että varsinkaan sen omat kannattajat eivät varauksetta
hyväksy kovaa markkinahenkistä menoa ja aluepolitiikan unohtamista.
Keinotekoinen itsehallinto ei poista sitä tosia-asiaa, että maakuntien
kehittäminen on todellisuudessa unohdettu.
Vaalien tulos osoitti myös sen, että perussuomalaisten suuriin
lupauksiin pettyneet, ovat jättäneet puolueen.
Sosialidemokraatit eivät voi olla myöskään omaan tulokseen
tyytyväisiä. Meillä on tarve terävöittää omaa vaihtoehtoamme. Perusta on
tasa-arvosta ja kaikkien tasavertaisista oikeuksista huolehtiminen. Työllisyys
ja työpaikkojen synnyttäminen kaikkialle Suomeen on pohja pitkäjänteiselle
tulevaisuuspolitiikalle. Tähän tarvitsemme entistä parempaa koulutusta ja
todellisia panoksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Palkkoja halpuuttamalla
Suomi ei pärjää. Ainoa mahdollisuutemme on kilpailla osaamisella ja sillä että
kaikki otetaan mukaan. Ketään ei jätetä.
Hyvät toverit
Vappu on kansainvälinen työn juhla. Solidaarisuus ja
yhteisvastuu ovat työväenliikkeen parhaita perinteitä. Globaali maailma vaatii
myös työntekijöitä yhteistyöhön omien etujensa puolustamisessa. Yhteistyö yli
rajojen auttaa työntekijöitä toimimaan etujensa ja oikeuksiensa puolesta myös
omassa maassaan. Yhteistyö Euroopan Unionissa on meille suomalaille tärkeää,
kun haluamme rakentaa yhteistyön maailmaa, jossa yhteisiin ongelmiin haetaan
yhteistä ratkaisua. Eurooppa hakee tällä hetkellä uutta suuntaa. Sosialidemokraatit
haluavat, että Suomi on mukana vahvistamassa yhteisiä eurooppalaisia arvoja,
demokratiaa, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia. Meidän on oltava
myös rintamassa joka nostaa entistä enemmän esille myös sosiaalisia oikeuksia
ja yhteistyötä työpaikoilla.
Tätä työtä tarvitaan, jotta nämä oikeudet säilyvät myös
Suomessa.
Samalla kun koko suomalainen yhteiskunta on joutunut
mullistukseen, niin on tapahtunut myös suomalaiselle työlle ja työntekijälle. Mihinkään ei ole kuitenkaan poistunut tarve löytää yhteinen
sävel yhteisten ongelmien voittamiseksi. Tämän päivän poliittiseen ja yhteiskunnalliseen
murrokseen liittyy kuitenkin vahvana valtavirtana halu ohittaa työntekijät
työelämän päätöksissä. Kaipuu sanelupolitiikkaan on
kuultavissa erityisesti elinkeinoelämän järjestöissä ja joillakin työpaikoilla.
On kuitenkin hyvä muistaa näin Suomen juhlavuonna, että Suomi on
rakennettu yhteistyöllä ja sopien hyvinvointivaltioksi. Näistä tuloksista on
pidettävä kiinni. On myös hyvä pitää mielessä, että niin poliittisella kuin
ammatillisellakin työväenliikkeellä, on iso rooli siinä, minkälaisessa Suomessa
juhlimme 100 vuoden itsenäisyyttä. Pidetään huoli, että juhlavuoden teema
-yhdessä- toteutuu myös tulevaisuudessa.
Oikein hyvää vappua työväestön ja ylioppilaiden juhlaa