Kohtuuhintainen palveluasuminen turvattava sote-esityksessä

Tiedote 30.6.2017

SDP:n ympäristövaliokunnan vastaava, kansanedustaja Riitta Myller on helpottunut, ettei vanhusten, vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien palveluasumista pakkoyhtiöitetä, kun perustuslakivaliokunta palautti hallituksen esityksen uuteen valmisteluun. 

-         Kohtuuhintainen asuminen on turvattava niille, jotka tarvitsevat tukea tai hoivaa asumisessaan sekä niille, joiden taloudellinen asema ei riitä asuntomarkkinoilla tarpeenmukaisen asunnon hankintaan.  Uudessa esityksessä hallituksen on taattava, että  nykyisenkaltainen palveluasumisen malli on edelleen mahdollinen.

-          Ympäristövaliokunnan sote-kuulemisessa tuotiin selvästi esiin, että valtion tukema vanhusten, vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien palveluasuminen olisi hallituksen alkuperäisen sote-esityksen pohjalta  huomattavasti kallistunut, koska arvonlisäveron vähentäminen kuntien omistamista asuntoyksiköistä ei olisi enää pakkoyhtiöittämisen myötä ollut mahdollista. Vuokrat olisivat palveluasunnoissa nousseet jopa 100-150 euroa kuukaudessa. Pienituloiselle ihmisille summa on kohtuuton.

-          Tästä tilanteesta olisi kärsinyt kaikkein eniten ne ihmiset, joiden tulotaso on alhainen ja mahdollisuudet etsiä asuntoa vapailta markkinoilta heikot.  Nykyinen, julkisin varoin tuettu palveluasumisen malli on kustannustehokas ja toimiva ja tuottaa laadukasta asumista. Tämä tulee turvata myös jatkossa.

Lyhytjänteinen politiikka ei tue raideliikenteen kehittämistä

Tiedote 27.6.2017

Kansanedustaja Riitta Myller (sd) pitää hyvänä, että Liikenne- ja viestintäministeriö ja VR ovat päässeet sopimukseen velvoiteliikenteen jatkamisesta vuoden 2019 joulukuulle saakka. ”Nyt tehty ratkaisu turvaa hetkeksi Pohjois-Karjalan uhan alla olevat junayhteydet, mutta pysyvää ratkaisua ei sekään tuo” Myller sanoo. ”Epävarmuus jatkuu edelleen, kun rautatieliikennettä pitäisi päinvastoin kehittää osana toimivampaa joukkoliikennettä. Tämä tukisi niin aluetaloutta kuin ilmastotavoitteitakin” Myller jatkaa.

  

Liikennepolitiikan lyhytjänteisyys on valtaisa ongelma, tehty päätös kattaa nytkin vain kaksi vuotta. ”Kun varmuutta liikenteen jatkumisesta ei ole niin matkustajat etsivät vaihtoehtoisia tapoja liikkua, mikä vie asiakkaat raideliikenteeltä ja sitten on helppo sanoa, että kun ei matkustajia ei tarvita yhteyksiäkään” Myller muistuttaa. Lyhytjänteinen ja poukkoileva politiikka ei tue raideliikenteen tasapainoista kehittämistä ja pahimmillaan vesittää maakuntien omaa elinkeinopolitiikkaa.    

Pohjois-Karjalan hankkeet edelleen auki

TIEDOTE 22.6.17                                                                                                                

  

”Epävarmuus Pohjois-Karjalan liikennehankkeiden kehittämisen päältä ei hälventynyt ministerinkään vastauksen jälkeen” sanoo kansanedustaja Riitta Myller (sd). ”Esitin hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen koskien Liikenneviraston maaliskuussa julkaisemaa Keskeisen päätieverkon toimintalinjat-asiakirjaa ja sen ohjaavaa vaikutusta Pohjois-Karjalassa” Myller jatkaa.

Vaikkei asiakirja suoraan ennusta toteutuvia hankkeita, on kuitenkin virkamiestyöllä suuri ohjaava merkitys, kun tulevia hankkeita kartoitetaan. Miksi Pohjois-Karjalan hankkeita ei listalla ole, jää edelleen hämärän peittoon, ministerin vastauksesta huolimatta. ”Maakunnassa olisi totisesti tarvetta esimerkiksi monille teollisuutta palveleville liikennehankkeille. Nyt ei saa käydä niin että Pohjois-Karjalan hankkeet jäävät muun maan jalkoihin” Myller sanoo. 

Nyt tarvitaan yhtenäistä Euroopan unionia – Ilmastosopimusta ei saa vaarantaa

Tiedote: 31.5.2017

SDP:n kansanedustaja Riitta Myller: 

SDP:n kansanedustaja ja eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsen Riitta Myller on tyrmistynyt tiedoista, jonka mukaan Donald Trump aikoisi irrottaa USA:n Pariisin ilmastosopimuksesta.

-          Emme saa lamaantua, vaan nyt tarvitaan entistä enemmän yhtenäisen Euroopan unionin johtamaa ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa. Onneksi USA ei ole maailman ainoa mahtava valtio. Jos EU-maat, Kiina, Intia ja muut merkittävät valtiot ja globaalit toimijat pysyvät ilmastosovun takana, voimme vielä voittaa taistelun ilmastonmuutosta vastaan, Myller muistuttaa.

-          Ilmastonmuutoksella on jo nyt ja erityisesti edetessään valtavat ekologiset, inhimilliset ja taloudelliset vaikutukset. Nämä tulevat vaikuttamaan myös Trumpin äänestäjiin ja heidän elämäänsä. Haluan uskoa, että tästä pöyristyttävästä uutisesta huolimatta amerikkalaiset ihmiset ja yritykset ovat ilmastonmuutoksen torjunnan takana ja ymmärtävät sen merkityksen vaikka heidän presidenttinsä ei näin tee, Myller toivoo.

Unohtuivatko Pohjois-Karjalan hankkeet?

 Tiedote 

”Unohtuivatko Pohjois-Karjalan liikennehankkeet Liikenneviraston suunnitelmasta?” kysyy kansanedustaja Riitta Myller (sd). Liikennevirasto julkaisi Keskeisen päätieverkon toimintalinjat-asiakirjan, jonka tarkoituksena on ohjata liikenneverkon tarkempaa suunnittelua tulevaisuudessa. ”Merkille pantavaa on, että asiakirjassa listattujen raskaan liikenteen runkoyhteyksien suunnitelmissa Pohjois-Karjalan hankkeet loistavat poissaolollaan” ihmettelee Myller. 

Maakunnassa olisi totisesti tarvetta esimerkiksi monille teollisuutta palveleville liikennehankkeille. ”Nyt ei saa käydä niin että Pohjois-Karjalan hankkeet jäävät muun maan jalkoihin. Tulenkin jättämään hallitukselle kirjallisen kysymyksen, onko Liikenneviraston esitys myös hallituksen linja vai turvataanko liikenneyhteyksien tasapuolinen kehitys koko maassa, myös Pohjois-Karjalassa? Niin kansalaisten kuin elinkeinoelämänkin etu on, että koko maan liikenneverkkoa kehitetään tasapuolisesti, mutta myös alueelliset erityistarpeet huomioiden” Myller sanoo.

Fimean pallottelulle piste

Tiedote 18.5.2017

”Sosiaali- ja terveysministeri Mattilan esittämään kompromissiin Fimean pääpaikan jäämisestä Helsinkiin ei voi suostua” sanoo kansanedustaja Riitta Myller (sd). 

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean pallottelulle on nyt vihdoin laitettava piste ja toimittava jo tehtyjen päätösten mukaan sekä ryhdyttävä toimiin, jotta Fimea voisi toimia Kuopiossa tehokkaasti mahdollisimman pian.

Keskustavetoisen hallituksen on pidettävä kiinni myös aiemmin tehdyistä alueellistamispäätöksistä, varsinkin nyt kun Itä-Suomi on jäämässä sivuun Etelä- ja Länsi-Suomeen kohdistuvasta työpaikkojen kasvusta. ”Hallituksen on myös pikaisesti päätettävä uuden tuomioistuinviraston paikasta. Tässä kaikki asiaperusteet puoltavat Joensuuta sijoituspaikaksi” päättää Myller.

Matkailueuroja myös Pohjois-Karjalaan

 Tiedote 17.5.2017

”Valtaosa Suomesta kiinnostuneista ulkomaisista matkailijoista tulee tänne luontoarvojen takia” sanoi kansanedustaja Riitta Myller (sd) tervehtiessään Palvelualojen ammattiliitto PAM:in valtuuston kokousta Kolilla keskiviikkona.

Pohjois-Karjalalla osana itäistä Vaara- ja Järvi-Suomea on hyvät mahdollisuudet vahvistaa vetovoimaansa matkailijoiden silmissä.

Hyvät liikenneyhteydet ovat tälle elinehto. Lentoliikenne on tärkeä, mutta yhtä lailla maantie- ja rautatieyhteyksiä on kehitettävä. ”Lakkautusuhka länteen ja pohjoiseen kulkevilta rautatieyhteyksiltä on poistettava ja yhteyksiä on päinvastoin kehitettävä junavuoroja lisäämällä. Eri kuljetusmuotojen saumatonta yhteen toimimista myös tarvitaan” sanoi Myller.

Tärkeää on myös panostaa matkailuelinkeinon- ja matkailupalvelujen kehittämiseen. ”Puoliväliriihessä hallitus lisäsi matkailuun, erityisesti luontomatkailuun 8 miljoonaa euroa. Tämän on näyttävä myös Pohjois-Karjalassa” vaatii Myller. Koli on koko itäisen Suomen vetonaula. Sen ympärille voidaan rakentaa laajemmat alueet yhdistävää itäsuomalaista imagoa. Tämän yhteistyön edistämiseen tarvitaan euroja, joita toivottavasti löytyy hallituksen matkailusatsauksesta.

Liitealue

Vappupuhe Joensuussa

Hyvät Joensuulaiset, hyvät toverit

Aurinkoista työväen vappua kaikille

Suomi viettää tänä vuonna itsenäisyytemme 100 vuotisjuhlaa. Sen teema ”yhdessä” kuvaa hyvin sitä miten Suomi on vuosikymmenten saatossa noussut köyhästä maasta yhdeksi - millä mittarilla tahansa mitaten- edistyneimmistä maista. Kantavana teemanamme on ollut tasa-arvo, sen kaikissa muodoissa.

Tasa-arvon mallimaa on kuitenkin saanut kolauksen viimeisimmäksi nyt, kun hallitus lisäsi ministereidensä määrää. 17 ministeristä vain 5 on enää naisia. Nykyään jo monissa maissa on tavoitteena puolet miehiä ja puolet naisia, kun erilaisia tehtäviä jaetaan. Näin oli vielä jokin aikaa sitten Suomessakin. 

Hallituksen tasa-arvopolitiikka on kaukana muutoinkin siitä, mitä Suomelta on totuttu odottamaan. Kauan kaivattu perhevapaauudistus, jolla olisi merkittävä vaikutus naisten työmarkkina-asemaan, jäi hallitukselta toteuttamatta. Edes sen selvittämistä ei haluttu käynnistää.

Hallituksen politiikassa tasa-arvon kannalta erityisen haitallista on ollut myös subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen ja sen sitominen vanhempien työmarkkina-asemaan. Työttömien lapset eriarvoistuvat jo elämän alkutaipaleella.

Näillä kaikilla päätöksillä on kauaskantoisia ja tasa-arvoa heikentäviä vaikutuksia.

Tasa-arvoa heikentävät myös leikkaukset koulutuksesta, toisin sanoen Suomen tulevaisuudesta. Ammatillisen koulutuksen leikkaukset vaarantavat alueellisen kehityksen. Tämä kaikki tapahtuu hallituksessa, jonka vetovastuu on keskustapuolueella.

Hyvät toverit

Maakuntien alasajo näkyy puoliväliriihen tuloksista. Yleisin arvio hallituksen puoliväliriihestä oli: paljon odotuksia, mutta vähän villoja. Puoliväliriihen tulos Pohjois-Karjalan osalta oli pyöreä nolla. Hallitukselta odotettiin vetoapua maakunnan kehitykseen, talouden kasvuun ja sen myötä uusiin työpaikkoihin. Ylä-Karjalan biohankkeet ovat varmistamista vaille valmiita. On suuri pettymys, etteivät ne päässeet osalliseksi hallituksen kärkihankerahoituksesta. 

Joensuun seudun kehitys vauhdittuisi ja kaupunkikuva monipuolistuisi, jos asemanseudun investoinnit saataisiin liikkeelle. Myöskään tähän tarvittavaa pientäkään tukea ei hallitukselta irronnut. Kyseessä on kuitenkin investointi, joka maksaisi itsensä moninkertaisesti takaisin.

Ilman uusia työpaikkoja hallitus ei tule pääsemään itse itselleen asettamaan työllisyystavoitteeseen ja tämän seurauksena myös velkaantumisen pysäyttäminen epäonnistuu surkeasti.

Kuten tunnettua todelliset työllisyyttä parantavat toimet jäivät hallituksen puoliväliriihessä tekemättä. Perhevapaita ei uudistettu eikä aktiiviseen työvoimapolitiikkaan satsattu. Soteuudistuskin jäi asentoon, joka ei mahdollista kustannusten kasvun pysäyttämistä eikä tarpeenmukaisia palveluja tasapuolisesti eri puolella Suomea.

Tulevaisuuden kannalta iso huoli on, että ilman koulutus-tai työpaikkaa olevien nuorten osuus kasvaa. On pelättävissä, että meille syntyy uusi työttömyyden kova ydin, jonka purkaminen tulee olemaan entistä vaikeampaa.

Tähän emme saa tyytyä. 

On katsottava tulevaisuuteen. Jokaiselle nuorelle on varmistettava vähintään toisen asteen ammatillinen koulutuspaikka. Ammattikoulutukseen tehdyt leikkaukset valitettavasti uhkaavat tätä tavoitetta ja lisäävät niiden oppilaiden määrää, joilla on vaikeuksia suorittaa tutkinto loppuun. Ei vain koulutuksen määrä, vaan erityisesti laatu on tärkeää, kun haluamme auttaa uuden sukupolven elämässä eteenpäin. Syrjäytymisen estäminen edellyttää jatkuvia panostuksia yksilölliseen tukeen ja ohjaukseen. 

Myös maahanmuuttajat on onnistuttava saamaan nykyistä paremmin työelämään ja aktiiviseksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Tässä on koulutuksella ja työelämävalmennuksella iso rooli. 

Tämä kaikki edellyttää parempaa työvoimapolitiikkaa, ei sen alasajoa, kuten nyt tehdään.

Hyvät joensuulaiset

Suomalaisessa yhteiskunnassa käy tällä hetkellä kova muutosvimma. Vimman keskeinen vauhdittaja on markkinaehtoistaminen pakkoyhtiöittämisineen. Yleensä suurten yhteiskunnallisten muutosten alla käydään aktiivista yhteiskunnallista keskustelua vaalien alla, jolloin kansalaiset uurnille mennessään tietävät mitä politiikkaa kukin puolue haluaa hallituksesta käsin edistää. 

Maakuntauudistuksesta ei tätä keskustelua ole Suomessa käyty. Sopimukset kolmen puolueen kesken tehtiin kabinetissa sulle mulle periaatteella. Tunnetusti keskusta sai sellaiset maakunnat, jossa se voi lisätä ja käyttää omaa poliittista valtaansa entistä intensiivisemmin. Kokoomus sai läpi niin terveys-sosiaali- kuin työmarkkinapalvelujen saattamisen yhtiöpohjalle, markkinoiden armoille.

Kansainväliset esimerkit osoittavat, että tällä mallilla niiden palvelut, jotka asuvat suurilla paikkakunnilla ja joilla on monista eri syistä kykyä valita ja vaatia, saavat parempaa palvelua. Ne taas jotka asuvat syrjemmällä eivätkä elämäntilanteesta tai jostain muusta syystä ole kykeneviä valitsemaan, jäävät heikommille palveluille. Kokonaan toinen kysymys on vielä se, missä sellainen palvelukirjo tulee olemaan, jossa asiakas aidosti pystyy valitsemaan. Ei ainakaan siellä missä tarvitaan paljon sosiaalityötä ja terveyspalveluja ja jossa haetaan uusia polkuja pitkäaikaistyöttömille. Sopiikin kysyä, kenelle tätä uudistusta tehdään, ihmisille vai yrityksille?

Hyvät joensuulaiset

Muutama viikko sitten käydyissä kunnallisvaaleissa hallitus sai muistuksen politiikastaan. Erityisesti pääministeripuolue keskustan jääminen kolmanneksi kertoo sen, että varsinkaan sen omat kannattajat eivät varauksetta hyväksy kovaa markkinahenkistä menoa ja aluepolitiikan unohtamista. Keinotekoinen itsehallinto ei poista sitä tosia-asiaa, että maakuntien kehittäminen on todellisuudessa unohdettu.

Vaalien tulos osoitti myös sen, että perussuomalaisten suuriin lupauksiin pettyneet, ovat jättäneet puolueen.

Sosialidemokraatit eivät voi olla myöskään omaan tulokseen tyytyväisiä. Meillä on tarve terävöittää omaa vaihtoehtoamme. Perusta on tasa-arvosta ja kaikkien tasavertaisista oikeuksista huolehtiminen. Työllisyys ja työpaikkojen synnyttäminen kaikkialle Suomeen on pohja pitkäjänteiselle tulevaisuuspolitiikalle. Tähän tarvitsemme entistä parempaa koulutusta ja todellisia panoksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Palkkoja halpuuttamalla Suomi ei pärjää. Ainoa mahdollisuutemme on kilpailla osaamisella ja sillä että kaikki otetaan mukaan. Ketään ei jätetä.

Hyvät toverit

Vappu on kansainvälinen työn juhla. Solidaarisuus ja yhteisvastuu ovat työväenliikkeen parhaita perinteitä. Globaali maailma vaatii myös työntekijöitä yhteistyöhön omien etujensa puolustamisessa. Yhteistyö yli rajojen auttaa työntekijöitä toimimaan etujensa ja oikeuksiensa puolesta myös omassa maassaan. Yhteistyö Euroopan Unionissa on meille suomalaille tärkeää, kun haluamme rakentaa yhteistyön maailmaa, jossa yhteisiin ongelmiin haetaan yhteistä ratkaisua. Eurooppa hakee tällä hetkellä uutta suuntaa. Sosialidemokraatit haluavat, että Suomi on mukana vahvistamassa yhteisiä eurooppalaisia arvoja, demokratiaa, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia. Meidän on oltava myös rintamassa joka nostaa entistä enemmän esille myös sosiaalisia oikeuksia ja yhteistyötä työpaikoilla. 

Tätä työtä tarvitaan, jotta nämä oikeudet säilyvät myös Suomessa. 

Samalla kun koko suomalainen yhteiskunta on joutunut mullistukseen, niin on tapahtunut myös suomalaiselle työlle ja työntekijälle. Mihinkään ei ole kuitenkaan poistunut tarve löytää yhteinen sävel yhteisten ongelmien voittamiseksi. Tämän päivän poliittiseen ja yhteiskunnalliseen murrokseen liittyy kuitenkin vahvana valtavirtana halu ohittaa työntekijät työelämän päätöksissä.  Kaipuu sanelupolitiikkaan  on kuultavissa erityisesti elinkeinoelämän järjestöissä ja joillakin työpaikoilla. 

On kuitenkin hyvä muistaa näin Suomen juhlavuonna, että Suomi on rakennettu yhteistyöllä ja sopien hyvinvointivaltioksi. Näistä tuloksista on pidettävä kiinni. On myös hyvä pitää mielessä, että niin poliittisella kuin ammatillisellakin työväenliikkeellä, on iso rooli siinä, minkälaisessa Suomessa juhlimme 100 vuoden itsenäisyyttä. Pidetään huoli, että juhlavuoden teema -yhdessä- toteutuu myös tulevaisuudessa. 

Oikein hyvää vappua työväestön ja ylioppilaiden juhlaaHyvät Joensuulaiset, hyvät toverit

Aurinkoista työväen vappua kaikille

Suomi viettää tänä vuonna itsenäisyytemme 100 vuotisjuhlaa. Sen teema ”yhdessä” kuvaa hyvin sitä miten Suomi on vuosikymmenten saatossa noussut köyhästä maasta yhdeksi - millä mittarilla tahansa mitaten- edistyneimmistä maista. Kantavana teemanamme on ollut tasa-arvo, sen kaikissa muodoissa.

Tasa-arvon mallimaa on kuitenkin saanut kolauksen viimeisimmäksi nyt, kun hallitus lisäsi ministereidensä määrää. 17 ministeristä vain 5 on enää naisia. Nykyään jo monissa maissa on tavoitteena puolet miehiä ja puolet naisia, kun erilaisia tehtäviä jaetaan. Näin oli vielä jokin aikaa sitten Suomessakin. 

Hallituksen tasa-arvopolitiikka on kaukana muutoinkin siitä, mitä Suomelta on totuttu odottamaan. Kauan kaivattu perhevapaauudistus, jolla olisi merkittävä vaikutus naisten työmarkkina-asemaan, jäi hallitukselta toteuttamatta. Edes sen selvittämistä ei haluttu käynnistää.

Hallituksen politiikassa tasa-arvon kannalta erityisen haitallista on ollut myös subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen ja sen sitominen vanhempien työmarkkina-asemaan. Työttömien lapset eriarvoistuvat jo elämän alkutaipaleella.

Näillä kaikilla päätöksillä on kauaskantoisia ja tasa-arvoa heikentäviä vaikutuksia.

Tasa-arvoa heikentävät myös leikkaukset koulutuksesta, toisin sanoen Suomen tulevaisuudesta. Ammatillisen koulutuksen leikkaukset vaarantavat alueellisen kehityksen. Tämä kaikki tapahtuu hallituksessa, jonka vetovastuu on keskustapuolueella.

Hyvät toverit

Maakuntien alasajo näkyy puoliväliriihen tuloksista. Yleisin arvio hallituksen puoliväliriihestä oli: paljon odotuksia, mutta vähän villoja. Puoliväliriihen tulos Pohjois-Karjalan osalta oli pyöreä nolla. Hallitukselta odotettiin vetoapua maakunnan kehitykseen, talouden kasvuun ja sen myötä uusiin työpaikkoihin. Ylä-Karjalan biohankkeet ovat varmistamista vaille valmiita. On suuri pettymys, etteivät ne päässeet osalliseksi hallituksen kärkihankerahoituksesta. 

Joensuun seudun kehitys vauhdittuisi ja kaupunkikuva monipuolistuisi, jos asemanseudun investoinnit saataisiin liikkeelle. Myöskään tähän tarvittavaa pientäkään tukea ei hallitukselta irronnut. Kyseessä on kuitenkin investointi, joka maksaisi itsensä moninkertaisesti takaisin.

Ilman uusia työpaikkoja hallitus ei tule pääsemään itse itselleen asettamaan työllisyystavoitteeseen ja tämän seurauksena myös velkaantumisen pysäyttäminen epäonnistuu surkeasti.

Kuten tunnettua todelliset työllisyyttä parantavat toimet jäivät hallituksen puoliväliriihessä tekemättä. Perhevapaita ei uudistettu eikä aktiiviseen työvoimapolitiikkaan satsattu. Soteuudistuskin jäi asentoon, joka ei mahdollista kustannusten kasvun pysäyttämistä eikä tarpeenmukaisia palveluja tasapuolisesti eri puolella Suomea.

Tulevaisuuden kannalta iso huoli on, että ilman koulutus-tai työpaikkaa olevien nuorten osuus kasvaa. On pelättävissä, että meille syntyy uusi työttömyyden kova ydin, jonka purkaminen tulee olemaan entistä vaikeampaa. 

Tähän emme saa tyytyä. 

On katsottava tulevaisuuteen. Jokaiselle nuorelle on varmistettava vähintään toisen asteen ammatillinen koulutuspaikka. Ammattikoulutukseen tehdyt leikkaukset valitettavasti uhkaavat tätä tavoitetta ja lisäävät niiden oppilaiden määrää, joilla on vaikeuksia suorittaa tutkinto loppuun. Ei vain koulutuksen määrä, vaan erityisesti laatu on tärkeää, kun haluamme auttaa uuden sukupolven elämässä eteenpäin. Syrjäytymisen estäminen edellyttää jatkuvia panostuksia yksilölliseen tukeen ja ohjaukseen. 

Myös maahanmuuttajat on onnistuttava saamaan nykyistä paremmin työelämään ja aktiiviseksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Tässä on koulutuksella ja työelämävalmennuksella iso rooli. 

Tämä kaikki edellyttää parempaa työvoimapolitiikkaa, ei sen alasajoa, kuten nyt tehdään.

Hyvät joensuulaiset

Suomalaisessa yhteiskunnassa käy tällä hetkellä kova muutosvimma. Vimman keskeinen vauhdittaja on markkinaehtoistaminen pakkoyhtiöittämisineen. Yleensä suurten yhteiskunnallisten muutosten alla käydään aktiivista yhteiskunnallista keskustelua vaalien alla, jolloin kansalaiset uurnille mennessään tietävät mitä politiikkaa kukin puolue haluaa hallituksesta käsin edistää. 

Maakuntauudistuksesta ei tätä keskustelua ole Suomessa käyty. Sopimukset kolmen puolueen kesken tehtiin kabinetissa sulle mulle periaatteella. Tunnetusti keskusta sai sellaiset maakunnat, jossa se voi lisätä ja käyttää omaa poliittista valtaansa entistä intensiivisemmin. Kokoomus sai läpi niin terveys-sosiaali- kuin työmarkkinapalvelujen saattamisen yhtiöpohjalle, markkinoiden armoille.

Kansainväliset esimerkit osoittavat, että tällä mallilla niiden palvelut, jotka asuvat suurilla paikkakunnilla ja joilla on monista eri syistä kykyä valita ja vaatia, saavat parempaa palvelua. Ne taas jotka asuvat syrjemmällä eivätkä elämäntilanteesta tai jostain muusta syystä ole kykeneviä valitsemaan, jäävät heikommille palveluille. Kokonaan toinen kysymys on vielä se, missä sellainen palvelukirjo tulee olemaan, jossa asiakas aidosti pystyy valitsemaan. Ei ainakaan siellä missä tarvitaan paljon sosiaalityötä ja terveyspalveluja ja jossa haetaan uusia polkuja pitkäaikaistyöttömille. Sopiikin kysyä, kenelle tätä uudistusta tehdään, ihmisille vai yrityksille?

Hyvät joensuulaiset

Muutama viikko sitten käydyissä kunnallisvaaleissa hallitus sai muistuksen politiikastaan. Erityisesti pääministeripuolue keskustan jääminen kolmanneksi kertoo sen, että varsinkaan sen omat kannattajat eivät varauksetta hyväksy kovaa markkinahenkistä menoa ja aluepolitiikan unohtamista. Keinotekoinen itsehallinto ei poista sitä tosia-asiaa, että maakuntien kehittäminen on todellisuudessa unohdettu.

Vaalien tulos osoitti myös sen, että perussuomalaisten suuriin lupauksiin pettyneet, ovat jättäneet puolueen.

Sosialidemokraatit eivät voi olla myöskään omaan tulokseen tyytyväisiä. Meillä on tarve terävöittää omaa vaihtoehtoamme. Perusta on tasa-arvosta ja kaikkien tasavertaisista oikeuksista huolehtiminen. Työllisyys ja työpaikkojen synnyttäminen kaikkialle Suomeen on pohja pitkäjänteiselle tulevaisuuspolitiikalle. Tähän tarvitsemme entistä parempaa koulutusta ja todellisia panoksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Palkkoja halpuuttamalla Suomi ei pärjää. Ainoa mahdollisuutemme on kilpailla osaamisella ja sillä että kaikki otetaan mukaan. Ketään ei jätetä.

Hyvät toverit

Vappu on kansainvälinen työn juhla. Solidaarisuus ja yhteisvastuu ovat työväenliikkeen parhaita perinteitä. Globaali maailma vaatii myös työntekijöitä yhteistyöhön omien etujensa puolustamisessa. Yhteistyö yli rajojen auttaa työntekijöitä toimimaan etujensa ja oikeuksiensa puolesta myös omassa maassaan. Yhteistyö Euroopan Unionissa on meille suomalaille tärkeää, kun haluamme rakentaa yhteistyön maailmaa, jossa yhteisiin ongelmiin haetaan yhteistä ratkaisua. Eurooppa hakee tällä hetkellä uutta suuntaa. Sosialidemokraatit haluavat, että Suomi on mukana vahvistamassa yhteisiä eurooppalaisia arvoja, demokratiaa, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia. Meidän on oltava myös rintamassa joka nostaa entistä enemmän esille myös sosiaalisia oikeuksia ja yhteistyötä työpaikoilla. 

Tätä työtä tarvitaan, jotta nämä oikeudet säilyvät myös Suomessa. 

Samalla kun koko suomalainen yhteiskunta on joutunut mullistukseen, niin on tapahtunut myös suomalaiselle työlle ja työntekijälle. Mihinkään ei ole kuitenkaan poistunut tarve löytää yhteinen sävel yhteisten ongelmien voittamiseksi. Tämän päivän poliittiseen ja yhteiskunnalliseen murrokseen liittyy kuitenkin vahvana valtavirtana halu ohittaa työntekijät työelämän päätöksissä.  Kaipuu sanelupolitiikkaan  on kuultavissa erityisesti elinkeinoelämän järjestöissä ja joillakin työpaikoilla. 

On kuitenkin hyvä muistaa näin Suomen juhlavuonna, että Suomi on rakennettu yhteistyöllä ja sopien hyvinvointivaltioksi. Näistä tuloksista on pidettävä kiinni. On myös hyvä pitää mielessä, että niin poliittisella kuin ammatillisellakin työväenliikkeellä, on iso rooli siinä, minkälaisessa Suomessa juhlimme 100 vuoden itsenäisyyttä. Pidetään huoli, että juhlavuoden teema -yhdessä- toteutuu myös tulevaisuudessa. 

Oikein hyvää vappua työväestön ja ylioppilaiden juhlaa

Pohjoismaisesta Australian malliin

Muistetaanko vielä, kun puhuttiin Uusseelantilaisesta mallista 1990-luvulla. Australian malli lienee vielä askel ”eteenpäin” siitä. Kuuntelin asiantuntijoja Suomeen kiireellä väsättävän maakuntamallin työvoima- ja elinkeinopalvelujen tulevasta asennosta. Kansainvälisen työvoimapolitiikan asiantuntija Robert Arnkil sanoi, että Suomen työvoimapalvelujen malli on tähän asti ollut pohjoismainen malli, nyt Suomen hallitus valmistelee maakuntamalliin liittyen siirtymistä työvoimapalveluissa Australian malliin. Tämä tarkoittaa työvoimapalvelujen lähes täydellistä yksityistämistä.

Suomessa tähän suuntaan on jo menty osittaisuudistuksin ja jo palattu takaisinkin. Pitkäaikaistyöttömien kolmen kuukauden välein tehtävien haastattelujen yksityistäminen onnistui ensimmäisellä kerralla vain osittain, kun huomattiin, että viranomaispäätöksiä ei perustuslain mukaan voi siirtää firmoille.

Mitä työvoimapalvelujen yksityistäminen on sitten tarkoittanut Australiassa? Tärkein havainto on kermankuorinta. Työvoimapalveluyritykset ovat haalineet asiakkaikseen parhaiten työllistyvät ryhmät. Heikoimmin koulutetut ja pitkäaikaistyöttömät jätettiin ”parkkiin” eli oman onnensa nojaan. Julkinen sektori ei millään tavalla halunnut puuttua yritysten toimintaan, vaan niille annettiin vapaat kädet tehdä tulosta parhaaksi katsomallaan tavalla. Kun ongelmia alkoi kasautua, on järjestelmää avattu ja ryhdytty vaatimaan mm. laadun valvontaa ja avoimuutta. Iso-Britanniassa taas yksityiset palvelut on kohdistettu vaikeimmin työllistettäviin.

Molemmissa maissa on kohdattu ongelma, että alun perin pienet yritykset edellä alkanut toiminta keskittyi suutyrityksille. On selvää, että tässä tilanteessa yhteiskunnan ohjaus, jos sitä poliittisesti haluttaisiinkin lisätä, on jo melko vaikeaa. Hollannissa taas pitkäaikaistyöttömiin ja vaikeasti työllistyviin kohdistuvat palvelut yritettiin pakkoyhtiöittää vuonna 2000. Se epäonnistui täydellisesti ja oli sekava sekä kallis. Hollannissa palattiin takaisin entiseen.

Suomessa ollaan nyt tätä pakkoyhtiöittämistä tekemässä koko maakuntahallinnon toimiin. Sote on puhuttanut eniten. Siinäkin lähinnä terveydenhoito. Muistetaanko enää edes, että kahden tavun lyhenteen sote ensimmäinen tavu tarkoittaa sosiaalipalveluja. Ne on ollut tarkoitus integroida eli koplata terveyspalvelujen kanssa yhteen. Tämä ns. yhdenluukun periaate tarkoittaa sitä, että kun samoilla ihmisillä on sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarpeita, palvelut saadaan samasta pisteestä. Kun kaikki nykyiset julkiset toiminnot yhtiöitetään ja etuoikeus palvelujen tuottamisessa annetaan yksityisille yrityksille, tätä koplaamista on mahdoton toteuttaa.

Hallitus on lähtenyt liikkeelle ajatuksella, että pienet maakunnalliset yritykset olisivat palvelujen tuottajia. Australian ja Britannian esimerkit kuitenkin osoittavat, että ennen pitkää suuryritykset valtaavat markkinat. Maakuntauudistuksen lainsäädäntö on nyt tuotu eduskunnan käsittelyyn. Tärkeimmät osat eli soten valinnanvapausmalli ja työvoimapalvelujen yksityistäminen tulevat vasta myöhemmin. Jotta eduskunnalla olisi koko kuva uudistuksesta ja sen vaikutuksista on koko paketti voitava käsitellä yhdessä.

Hallitus EK:n taskussa

Työnantajien keskusjärjestö Elinkeinoelämän keskusliitto ilmoitti yksipuolisesti viime viikolla, että se irtautuu kaikista keskusjärjestösopimuksista. Palkansaajien ja työnantajien keskusjärjestöjen yhdessä laatimat sopimukset sisältävät kirjaukset esimerkiksi luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen asemasta, lomalaista ja ammattiyhdistysten jäsenmaksujen tilityksistä. Vaikka monet näistä asioista on kirjattu myös eri työehtosopimuksiin, niin monilla pienemmillä aloilla keskusjärjestösopimukset ovat muodostaneet pohjan, jolla neuvottelut on käyty.

Ilmoitus on jatkoa EK:n vuonna 2015 tekemälle päätökselle, että se ei enää keskusjärjestönä neuvottele palkkaratkaisuja, vaan siirtää niistä vastuun jäsenliitoilleen. Toiminnallaan EK on kuoppaamassa suomalaisen työmarkkinajärjestelmän historiassa pitkää jaksoa, jossa yhteisellä sopimisella on voitu turvata niin työrauha, ansioiden maltillinen kehittyminen kuin viennin kilpailukyky. Valtio on tässä kolmikannassa ollut myös aktiivinen vaikuttaja tavoitteena tukea työmarkkinoilla syntyneitä sopimuksia mm. vero- ja sosiaalipolitiikallaan. Tämä on ollut pohja suomalaisen hyvinvointivaltion rakentamisessa.

Nyt tehtävät toimet ovat selkeä pyrkimys tämän asetelman romuttamiseen. Siirtämällä neuvottelut pois keskusjärjestötasolta liittoihin ja ajamalla työpaikkakohtaista sopimista on EK:lla selvä toimintamalli jossa se haluaa heikentää palkansaajien joukkovoimaa. Tämä on Thatcherismia, jota on nyt hyvä sauma lähteä toteuttamaan perusporvarihallituksen tuulen suojassa. Näillä toimilla kuitenkin vaarannetaan työmarkkinoiden toiminta ja ajetaan tulevaa liittokierrosta tuntemattomaan.

Kuka tietää enää mikä on tämä erityinen Suomen malli, jota Kikyllä on ajettu. Sosialidemokraatit ovat halunneet olla mukana vakauttamassa Suomen taloutta ja luomalla edellytyksiä työllisyyden paranemiseen vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä parantamalla. Tangoon tarvitaan kuitenkin aina kaksi ja kolmikannassa kolme osapuolta.
 

Sipilän hallitus on koko olemassaolonsa aikansa pyrkinyt vaikuttamaan työmarkkinoiden ja erityisesti ammattiyhdistyliikkeen toimintaan. Ensin oli vuorossa pakkolakipaketti, jossa olisi kansainvälisten sopimusten vastaisesti rajoitettu työmarkkinaosapuolten vapaata sopimisoikeutta. Tämän kaaduttua hallitus rakensi kilpailukykysopimuksensa, jossa työaikaa lisättiin ja työnantajien sosiaaliturvamaksuja siirrettiin palkansaajille. Näin hallitus ilmoitti luovansa jopa kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja. Sittemmin monet talousasiantuntijat, talouspolitiikan arviointineuvosto viimeisimpänä, ovat osoittaneet hallituksen arviot epärealistiseksi toiveajatteluksi.

Nyt olisikin korkea aika käyttää niitä Suomen vahvuuksia jotka on testattu ja hyväksi havaittu. Tekemällä reilua yhteistyön politiikkaa ja antamalla arvo työntekijälle lisätään luottamusta, joka on perusta tuloksia tuottavalle sopimiselle. 

Kansanvalta

Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Juhlimme itsenäisyyttä ja kansanvaltaa. Juhlavuoden alkajaisiksi kansanedustajat jalkautuivat kouluihin puhumaan kansanvallasta, eduskunnasta ja kansanedustajien työstä. Kysymyksiä tuli laidasta laitaan. Oppilaat olivat selvästi paneutuneet aiheeseen. Suomen sisäisten ja maakunnallisten asioiden lisäksi listalla oli EU, mutta ennen muuta Yhdysvaltojen presidentinvaalit ja presidentiksi valittu Donald Trump. Maailmanpolitiikka näytti tulleen täydellä rytinällä koululuokkiin, samaan tapaan kaikkien tietoisuuteen kuin omana kouluaikanani Vietnamin sota.

Vaikka ilmassa on pelokkuutta ja monia kysymyksiä tulevaisuuden suhteen, antaa tämän kaltainen yhteinen tietoisuus mahdollisuuden myös paneutua kansanvallan ytimeen, siihen mitä kansanvalta on. Trumpin valinnan jälkeen on yleisesti alettu puhua totuuden jälkeisestä ajasta tai vaihtoehtoisesta totuudesta. Vaihtoehtoisessa totuudessa faktoilla on vain vähän merkitystä, sen sijaan se miltä minusta tuntuu ja miten uskon asioiden olevan, on arvossaan. Tällainen asetelma estää järkiperäisen keskustelun ja sehän nähtiin jo ennen Yhdysvaltojen presidentinvaaleja Britannian EU-eroäänestyksessä.

Vuosikymmeniä on hoettu, että sillä miten äänestämme vai äänestämmekö lainkaan ei ole vaikutusta enempää kuin merkitystäkään. Kansanvallassa on. Sen vuoksi kansanvallan ydin on luottamus ja vastuullisuus. Luottamus on ansaittava vastuullisuudella. Tämän ymmärtäminen on erityisesti poliittisten puolueiden tehtävä niiden asettaessa ehdokkaita ja valmistautuessa vaaleihin. 

Kansanvallan paras tae ovat aktiiviset kansalaiset ja monipuolinen tiedonvälitys. Historian, myös lähihistorian ymmärtäminen ja medialukutaito, ovat tärkeimpiä koulussa opetettavia asioita. Se, että puhutaan ja perustellaan asiat faktoilla, ei kiellä sitä, että tunteilla on merkitystä. Tunne liikuttaa ihmisiä hyvässä ja pahassa.

Oikeudenmukaisuus ja eläkkeet

Eläkkeiden kertymisen oikeudenmukaisuus on keskusteluttanut suomalaisia. Erityisesti se miten eläkkeet ovat kasvaneet suhteessa palkkatuloihin. Eläketurvakeskuksen selvityksen mukaan eläkeläisten asema  palkansaajiin nähden on pysynyt viimeisen kahdenkymmen vuoden ajan ennallaan.

Suomen työeläkejärjestelmä on osittain rahastoiva. Lakisääteisen työeläkkeen rahoittavat työnantajat ja työntekijät palkkasummasta kerättävällä työeläkemaksulla. Työeläkejärjestelmään tulleet ensimmäiset sukupolvet ovat maksaneet pienempiä maksuja kuin järjestelmään myöhemmin tulleet.

Esimerkkinä 1935 syntyneiden koko työuranaikaiset eläkemaksut ovat 11.5 prosenttia palkkasummasta, 1945 syntyneiden 16 prosenttia ja 1975 syntyneillä vastaavasti 24 prosenttia.

Vastaavasti vanhimmat ikäluokat ovat saaneet maksamansa eläkemaksut 3.4 kertaisena takaisin omissa eläkkeissään. 1945 syntyneillä eläke suhteessa maksettuihin maksuihin on 2.8 kertainen ja vuonna 1975 syntyneillä 1.5 kertainen.

Vuoden alussa voimaan tullut eläkeuudistus mahdollistaa sen, että työeläkemaksu voidaan vakiinnuttaa n. 24-25 prosentin tasolle aina 2060 luvun puoliväliin saakka. Tämä malli perustuu ns taitettuun indeksiin, jossa eläkkeen korotuksen perusteena on 80 prosenttia elinkustannusten ja 20 prosenttia palkkojen nousua.

Eduskunnalle on tehty kansalaisaloite, jossa esitetään että työeläkkeiden tarkistuksessa siirryttäisiin ansiotasoindeksiin, jossa palkkakehityksen vaikutus indeksikorotukseen olisi 100 prosenttia.

Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan siirtyminen tähän malliin nostaisi eläkemaksuja nykyisestä 24,4 prosentista yli 30 prosenttiin. Jos malli haluttaisiin rahoittaa eläkerahastoja purkamalla, varat riittäisivät 2060-luvulle ja sen jälkeen eläkemaksut tulisi nostaa 38 prosenttiin palkkasummasta tai maksussa olevia eläkkeitä tulisi leikata 30 prosentilla.

Vastaavan suuntaisia aloitteita on tuotu myös tulevan SDP:n puoluekokouksen käsittelyyn. Useimmiten näissä aloitteissa muutoksen tarvetta perustellaan eläkeläisköyhyyden ehkäisemisellä. Mallin muuttaminen ei kuitenkaan nostaisi pieniä eläkkeitä vaan toisi sitä suuremmat korotukset mitä suurempi pohjaeläke olisi. 1000 euron työeläkkeessä prosentin nousu ansiotasoindeksissä olisi 7 euroa ja vastaavasti 3000 euron eläkkeissä 30 euroa ja 12000 euron eläkkeissä 120 euroa.  

Samaisen eläketurvakeskuksen selvityksen mukaan eläkeläisten pienituloisuus on yhtä yleistä kuin palkansaajienkin. Pienet palkat ovat pohja pienille eläkkeille.

Pohjois-Karjalassa suuri määrä sinnittelee reilusti alle 1000 euron eläkkeellä. Heitä auttaisi parhaiten kansaneläkkeen ja takuueläkkeen tasokorotus. Pieniä työeläkkeitä nostettaisiin parhaiten  asettamalla alkueläke oikeaan kohtaan, niin että koko elämän mittainen työura tulee huomioiduksi reilulla ja tasapuolisella tavalla. Sen jälkeen on tärkeää, että eläkettä korotetaan niin, että ostovoima turvataan. Nykyinen indeksi toimii näin.

Sipilän hallituksen kansaneläkeindeksien leikkaaminen ja leikatulle tasolle jäädyttäminen sen sijaan vähentää konkreettisesti pienimpien eläkkeiden ostovoimaa ja lisää eläkeläisköyhyyttä. Tähän kun lisätään lääkekorvausten leikkaaminen ja palvelumaksujen korotukset, ei ihme, että eläkeläisiä näkyy entistä enemmän leipäjonoissa. Sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetissa nämä leikkaukset esitettiin peruttaviksi.